Suomalaiset työntekijät voivat tällä hetkellä aiempaa paremmin. Työkyvyn menettämisen riski on hieman pienentynyt kaikissa ikäryhmissä, selvimmin 50–59-vuotiaiden joukossa.
Tieto ilmenee työeläkeyhtiö Varman ja terveysjärjestelmäyritys Odum Oy:n selvityksestä.
Selvitys perustuu noin 100 000 työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan. Henkilöt jaettiin kahteen ryhmään ("ei riskiä" tai "korkea riski") sillä perusteella, miten he kokivat pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua.
Työkykyennusteensa epävarmaksi arvioivien osuus on pienentynyt 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Nyt julkaistussa, viime vuonna kerätyssä aineistossa (n = 32 343) heidän osuutensa oli 8,2 % vastaajista.
Heikentyneen työkyvyn taustalla oli työhön liittyvä syy tai syitä. Vain 50–59-vuotiaiden joukossa korkean riskin ryhmässä korostuivat sairaudet ja oireet. Myös koetulla kivulla on ilmeinen yhteys kohonneeseen riskiin työkyvyn menettämisestä.
"Hakemukset kertovat paljon"
Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkasen mukaan työhön liittyvät syyt näkyvät selvästi työkyvyttömyyseläkehakemuksissa.
– Näen lääkärien lausunnoista diagnoosit ja muut terveydelliset asiat, mutta hakijan itse kirjoittamasta eläkehakemuksesta näen selvästi työstä pois työntävät seikat. Niitä ovat esimerkiksi organisaatiomuutokset ja kova työtahti. Ihmiset saattavat kokea, etteivät pysy muutoksessa mukana.
Rokkasen mukaan työpaikoilla tulisikin perehtyä syvällisesti siihen, mikä juuri siellä aiheuttaa kiireen ja liian kovan tahdin ja ovatko työntekijöiden tehtävät ja tavoitteet kirkkaat muutosten keskellä. Yrityksen on myös ymmärrettävä ostaa sellaisia työterveyspalveluja, jotka tukevat juuri sen tarpeita ja tavoitteita.
– Työterveyshuollossa saatetaan usein panostaa rutiineihin. Työterveyshuollon tulisi tehdä yhteistyötä yrityksen johdon kanssa siltä kantilta, kuinka se voisi auttaa yritystä juuri sen erityislaatuisissa ongelmissa. Entä miten yritys haluaa, että työterveyshuolto panostaa työntekijän kuntoutukseen esimerkiksi leikkauksen jälkeen? Yrityksen johdon tehtävä on ostaa oikeaa palvelua ja johtaa toimintaa, Rokkanen muistuttaa.
Poissaolojen sumassa kriittinen hetki
Kun työntekijälle kertyy useita lyhyitä poissaoloja, esimiehen on keskusteltava tilanteesta hänen kanssaan. Matka varhaisista merkeistä työkyvyttömyyseläkkeelle on yleensä pitkä, Rokkanen painottaa.
– Tämä on kriittinen kohta myös työkyvyttömyyseläkkeelle "ajautumisen" kannalta. Joskus sellaista tapahtuu, vaikka se olisi estettävissä toimimalla toisin.
Tämä varhaisen välittämisen tuki on Rokkasen mukaan kuitenkin usein irrallaan yrityksen strategiasta, siitä tiedottaminen on jäänyt puutteelliseksi ja esimiesten jatkuva koulutuskin saattanut unohtua. Jos puheeksiottamisesta ei ole puhuttu, työntekijä voi kokea sen henkilökohtaisena loukkauksena.
Myös työterveysneuvotteluiden tarkoitus ja toimintamalli olisi kirkastettava ja kaikkien osallistujien tunnettava oma roolinsa.
– Neuvotteluissa olisi syytä ottaa esille työkyvyn rajoitteet sekä erityisesti työkyvyn rajoitteen ennuste. Montaa neuvottelua samasta asiasta ei kannata järjestää, vaan jos yrityksestä ei sopivaa työtehtävää löydy tai työntekijän tehtävää ei voida muokata sopivaksi, on mietittävä tehokkaampia keinoja kuten työeläkekuntoutusta.
Työeläkekuntoutuksen tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.
Uniongelmat lisääntyneet kaikilla
Varman ja Odumin selvityksen mukaan uniongelmat ja stressin kokeminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä (18–59 v.) ja molempien riskityyppien ryhmissä.
Henkiseen hyvinvointiin liittyvät riskitekijät keskittyvät korkean riskin ryhmiin. Huoli tulevaisuudesta korostuu keski-ikäisillä, mutta riskiryhmien välillä on suuri ero.
Lyhyet poissaolot ovat vähentyneet kaikissa muissa paitsi 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä. Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin.
– Lyhyet poissaolot korreloivat selvästi yrityksen toimintakulttuuriin. Pitkät poissaolot korkean riskin ryhmissä usein ennustavat työkyvyttömyyseläkettä, Tanja Rokkanen vertaa.
Työn sisältö ja työtahti ovat vastanneiden mukaan merkittäviä työkyvyn kannalta, työilmapiiri tai työkaverit eivät niinkään.
Selvitykseen on kerätty tietoja vuodesta 2005. Vastauksia on saatu suurista ja keskisuurista yrityksistä Diacorin työterveyshuollon kautta eri toimialoilta. Vastausprosentti yrityksissä on ollut keskimäärin 75.
Viime vuonna Suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle noin 20 000 työntekijää. Ylilääkäri Jukka Kivekäs Varmasta arvioi, että alle 15 000 vuosittaisen työkyvyttömyyseläkkeen tuskin tullaan pääsemään, mutta tarpeettomia eläköitymisiä voidaan ehkäistä hyvällä työkykyjohtamisella.
Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
