Tupakoinnin yhteydestä dementiariskiin on ollut ristiriitaista tietoa, eikä keuhko- ja sydänsairauksien yhteyttä sairastumisriskiin ole vielä laajasti tutkittu. Minna Rusasen väitöstutkimuksessa selvitettiin keski-iän tupakoinnin sekä yleisten keuhko- ja sydänsairauksien vaikutusta kognitiivisen heikentymisen ja dementian kehittymiseen.
Tutkimus perustuu kahteen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon, joiden seuranta-aika oli yli 20 vuotta. Näin voitiin tutkia riskitekijöitä eri elämänvaiheissa.
Tupakointi keski-iässä lisää myöhempää riskiä sairastua dementian yleisimpiin muotoihin, Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen dementiaan. Suomalaisessa aineistossa todettiin, että riski oli erityisen suuri niillä henkilöillä, joilla on perimässään Alzheimerin taudin yleinen riskigeeni APOE ε4. Lisäksi yhdysvaltalaisessa aineistossa havaittiin, että sairastumisriski oli suurin niillä tupakoitsijoilla, jotka polttivat keski-iässä yli kaksi askia päivässä.
Myös keski-iässä todetut keuhkoahtaumatauti ja astma altistivat myöhemmälle kognitiiviselle heikentymiselle ja dementialle. Ne henkilöt, joilla oli todettu jompikumpi sairaus keski-iässä, sairastuivat myöhemmin muistisairauteen lähes kaksi kertaa useammin kuin muut. Sen sijaan sairastuminen näihin keuhkosairauksiin vasta myöhemmällä iällä oli käänteisesti yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen.
Ikääntyvien yleiset sydänsairaudet, erityisesti myöhemmällä iällä diagnosoitu eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta, lisäävät riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin.
Keski-iässä todetuista sydäntaudeista ainoastaan sydämen vajaatoiminta APOE ε4 -riskigeenin kantajilla oli yhteydessä myöhempään Alzheimerin taudin riskiin. Sepelvaltimotauti yksinään ei vaikuttanut dementiariskiin.
LL Minna Rusasen väitöskirja Smoking, pulmonary and heart diseases and the risk of cognitive impairment and dementia: an epidemiological approach tarkastettiin 5.4.2013 Itä-Suomen yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
