Väitöstutkimuksessa selvisi, että kouluikäisten lasten uniongelmien ja kipuoireiden määrä on suunnilleen kaksinkertaistunut 16 vuodessa.
Erilaiset kivut ja uniongelmat esiintyivät usein samoilla lapsilla. Oireilevilla lapsilla oli myös keskimääräistä enemmän psykososiaalisia vaikeuksia, esimerkiksi kiusatuksi tulemisen kokemuksia psyykkisiä oireita ja päihteidenkäyttöä.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että lapsen ilmoittama päänsärky ja vanhemman ilmoittama lapsen vatsakipu lisäsivät riskiä myöhempään masennuslääkkeiden käyttöön.
– Kivun ja masennuksen yhteyttä on tutkittu aiemminkin lyhyemmissä seurantatutkimuksissa, mutta lapsuuden kipujen yhteydestä aikuisiän masennukseen ei juuri ole tutkimustietoa, perjantaina väittelevä Terhi Luntamo kertoo.
Tutkimuksessa ei selvitetty, mistä kivun yhteys myöhempään masennuslääkitykseen johtuu.
– Yksi mahdollisuus on, että taustalla ovat tietynlaiset temperamenttipiirteet. Esimerkiksi henkilöt, joilla on taipumusta katastrofiajatteluun voivat olla alttiimpia reagoimaan ongelmiin lapsena usein toistuvalla kivulla ja aikuisena masentumalla. Tiedetään myös, että esimerkiksi kiusatuksi tuleminen voi johtaa sekä kipuoireiluun että altistaa masennukselle.
Vähemmän aikaa, enemmän kipuja
Oireista kyseltiin niin lapsilta kuin heidän vanhemmiltaankin. Kävi ilmi, että vanhemmat saattoivat luulla, ettei lapsella ollut lainkaan kipuoireita, vaikka lapsi arvioi kokeneensa kipua lähes päivittäin.
– Olisi tärkeää, että terveydenhuollossa kysyttäisiin kivuista ja uniongelmista kärsiviltä lapsilta myös muita oireita ja psykososiaalisia vaikeuksia. Eikä pitäisi kysyä vain vanhemmilta, vaan myös lapselta itseltään.
Jatkossa olisi tarpeen tutkia, miksi oireilu on lisääntynyt. Luntamo arvioi, että taustalla on useita mahdollisia syitä. Tietotekniikan käyttö, ylipaino ja allergiat ovat lisääntyneet, ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja resursseja neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa vähennetty. Työelämän vaatimusten kasvaessa vanhemmilla saattaa olla vähemmän aikaa lasten kanssa.
– Nämä kaikki seikat vaikuttavat lasten vointiin.
Työkaluja voisi kehittää eteenpäin
LL Terhi Luntamon väitöstutkimuksen idea syntyi mahdollisuudesta käyttää tutkimuksessa aiempaa, vuonna 1989 kerättyä aineistoa. Luntamo tarttui aiheeseen, sillä monipuolinen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista puolta yhdistävä aihe kiinnosti.
Vuonna 1989 kerätyssä kyselyssä kartoitettiin varsinaissuomalaisten 8-vuotiaiden lasten oireiden yleisyyttä. Kysely toistettiin 1999 ja 2005. Kyselyyn osallistui kunakin vuonna noin 1 000 lasta. Oireiden yhteyttä toisiinsa ja psykososiaalisiin tekijöihin tutkittiin myös noin 2 500 yläkoululaisen keskuudessa. Lisäksi kerättiin noin 6 000 suomalaislapselta tietoja kivuista kahdeksan vuoden iässä sekä rekisteritietoja masennuslääkkeiden käytöstä 24 ikävuoteen mennessä.
Luntamo on parhaillaan äitiyslomalla. Äitiysloman jälkeen Luntamoa kiinnostaisi selvittää, miten tämän tutkimuksen tuloksia voisi käyttää hyväksi käytännön työssä kivuista ja uniongelmista kärsivien lasten auttamiseksi.
– Lääkärinä ensimmäinen ajatus on aina, miten potilaita voisi auttaa.
Luntamo on mukana lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin tutkimusryhmässä joka kehittää internet-pohjaista työkalua käytöshäiriöisten lasten auttamiseen.
– Samaa työkalua voisi kehittää edelleen kivuista ja unihäiriöistä kärsivien lasten oireiden hoitoon sopivaksi.
LL Terhi Luntamon väitöskirja tarkastetaan tänään Turun yliopistossa.
Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
