THL ja kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle vesirokkorokotteen liittämistä lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.
Noin 57 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain vesirokkoon. Kymmenvuotiasta yli 90 prosenttia ja 15-vuotiaista lähes kaikki ovat sairastaneet vesirokon. Vuosittain arviolta 5 300 henkilöä tarvitsee terveydenhuollon palveluja vesirokon vuoksi. Vesirokon aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisia.
Vesirokkoa aiheuttava virus aiheuttaa myös vyöruusua. Vyöruusuun sairastuu vuosittain 8 800 ihmistä.
Rokote torjuu tartuntoja tehokkaasti
Yhdysvalloissa yhden rokoteannoksen on todettu antavan 80–85-prosenttisen suojan kaikkia vesirokkotartuntoja vastaan ja yli 95-prosenttisen suojan vaikeita tapauksia vastaan. Rokotukset pienensivät merkitsevästi vesirokon ilmaantuvuutta ja vähensivät sairaalahoidon tarvetta.
Vesirokkorokotetta on käytetty maailmalla laajasti 1970-luvulta lähtien, ja se on osoittautunut rokotettavalle turvalliseksi. Rokotteen käyttöönottoa on hidastanut huoli siitä, että vesirokon hävittäminen voisi tilapäisesti lisätä vyöruusua vesirokon jo sairastaneessa väestössä.
Vyöruusu on vesirokon jälkitauti, johon sairastumisen riskiä vesirokkopotilaan kanssa tekemisissä oleminen saattaa pienentää. Vaikka rokote on ollut Yhdysvalloissa lasten rokotusohjelmassa jo 17 vuotta, ei siellä vieläkään osata varmasti sanoa, onko vyöruusu lisääntynyt vai ei.
Suomessa vesirokkorokotetta on annettu vuosittain keskimäärin 10 000 annosta kuluneen viiden vuoden aikana. Valtaosan näistä rokotettavat ovat maksaneet itse.
Vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi nykyarvion mukaan 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Rokotusohjelma säästäisi arviolta hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka vyöruusu tilapäisesti lisääntyisikin vesirokon häviämisen myötä, olisi rokotusohjelma silti yhteiskunnan näkökulmasta kustannuksia säästävä.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.