Riskitekijäkyselyyn ja rinnan tiheysluokitukseen perustuva henkilökohtainen riskinarvio voisi kohdentaa mammografiaseulonnan tehokkaammin kuin nykyinen pelkästään ikään liittyvä riskinarvio.
Professori Gareth Evans esitti Euroopan rintasyöpäkongressissa Glasgow`ssa viime viikolla englantilaistutkimuksen, jossa seulontaan osallistuvilta naisilta kerättiin lomakkeella tietoa sukutaustasta ja terveyskäyttäytymisestä (BMI, vyötärönympärys, liikuntatottumukset). Osalta otettiin sylkinäyte geenitestiä varten. Mammografiasta mitattiin tiiviin kudoksen osuus, joka tiedetään riskitekijäksi. Analyysiin otettiin ensimmäiset 53 500 naista (ikä 47–73 vuotta) vuodesta 2009 lähtien. Seurannassa heillä todettiin 634 rintasyöpää.
Vaaratekijäkyselyn perusteella 1,4 %:lla seulontaan osallistuneista naisista sairastumisvaara seuraavien kymmenen vuoden aikana oli suuri (vähintään 8 %) ja 8,6 %:lla melko suuri (5–8 %). Rinnan ikävakioidun tiheysluokituksen perusteella suurimman riskin ryhmän sairastumisvaara oli kolminkertainen pienimmän riskin ryhmään verrattuna.
Kun riskitekijäkyselyn ja rinnan tiheysluokituksen tulokset yhdistettiin, suuressa sairastumisvaarassa oli 2 % seulotuista. Heistä 2,3 % sai rintasyövän seuranta-aikana. Melko suuri riski oli 3,5 %:lla ja heistä 1,8 % sairastui seuranta-aikana. Valtaosa naisista jäi keskimääräisen tai sitä pienemmän riskin luokkaan ja heistä vain 1 % sairastui. Heillä todetut rintasyövät olivat harvemmin levinneet kainaloon kuin suuremman riskin luokissa.
Tutkijat päättelivät, että kolmen vuoden välein tapahtuva mammografiaseulonta on riittävän tehokas suurimmalle osalle naisista. He ehdottavat henkilökohtaista riskinarviota seulontavälin perusteeksi. Ne, joiden kymmenen vuoden sairastumisvaara on 8 % tai suurempi, kannattaisi todennäköisesti kuvata kerran vuodessa, koska heillä todettiin pidemmälle edenneitä syöpiä.
Mammografiaseulonnasta on julkaistu viime vuosina tutkimusraportteja, joissa sen hyöty on ollut oletettua vähäisempi. Ylidiagnostiikasta käytävä kansainvälinen keskustelu on nostanut väliin voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan. Tärkeät seulonnan tehokkuuteen vaikuttavat laadunvalvontakysymykset ovat jääneet usein vähäiselle huomiolle. Seulonnan tehokkuutta voitaisiin lisätä kohdentamalla se niihin, joiden rintasyöpäriski on keskimääräistä suurempi.
Päivi Hietanen
lääketieteellinen päätoimittaja, syöpälääkäri, psykoterapeutti
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 13/14.
