TAYS Sydänkeskus aikoo julkistaa entistä laajemmin hoitonsa laatua kuvaavia tietoja verkossa. Sydänkeskuksen toimitusjohtajan ja johtavan lääkärin Kari Niemelän mukaan valinnanvapauden laajentuessa sairaaloiden on pakko pitää puolensa laadulla – tai pikemminkin terveyshyödyllä, missä eurotkin otetaan huomioon.
– Hoitotulosten julkisuus kuuluu minusta muutenkin tällaisen toiminnan periaatteisiin. Ruotsi on tässä Suomea pitemmällä, ja Yhdysvalloissa siitä on jo paljon kokemuksia.
Toistaiseksi Sydänkeskuksen verkkosivuilla on vähäinen määrä tietoja muutaman potilasryhmän hoitotuloksista. Tänä syksynä päätetään, kuinka laajasti tietoja julkistetaan.
– Tarkoitus on, että tämän vuoden tulokset olisivat paljon näkyvämmin esillä viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Ongelmana on tietojen vertailukelpoisuus niin, ettei synny vääriä mielikuvia.
Suomalaiset sairaalat eivät tähän asti ole hoitotuloksiaan juuri julkistaneet.
– Me kerromme ja haastamme itseämme ja toisia, Niemelä sanoo.
Julkinen paine pakottaa julkistamaan
Myös ortopedian erikoislääkäri Ville Remes (kuvassa) katsoo, että valinnanvapauden laajeneminen tulee lisäämään kilpailua potilaista.
– Siitä on jo ensi merkit nähtävissä, sanoo juuri Peijaksen sairaalasta Pihlajalinnan yksityisen sairaalatoiminnan johtajaksi siirtynyt Remes.
Hänen mukaansa valinnanvapaus ratkaisee hoidon saatavuuden ongelmat ja elektiivisen toiminnan jonot häviävät vuodessa, parissa. Sen jälkeen sairaaloiden on kilpailtava muulla kuin hoidon saatavuudella: asiakaslähtöisyydellä, hoidon laadulla ja potilaan kokemuksella palvelusta.
Remes arvelee, että ensimmäiset sairaalat alkavat julkaista alustavia tietoja hoitotuloksistaan viimeistään parin kolmen vuoden kuluessa. Ne synnyttävät paineen, joka pakottaa muut sairaalat mukaan, koska niidenkin tuloksia aletaan kysellä.
– Vähintään sairaaloiden väliset erot tulevat olemaan julkista tietoa. Esimerkiksi Ruotsin tekonivelrekisterissä sairaaloiden vertailu on ollut arkipäivää jo vuosia.
Rekisterin (Swedish Hip Arthroplasty Register) verkkosivuilta voi kuka tahansa ladata vuosiraportteja, joista näkyvät sairaaloiden tulokset.
Entä yksittäiset lääkärit?
Yksittäisten kirurgien hoitotulosten julkistamisessa saattaa kuitenkin piillä sudenkuoppia. Tuloksiin ei voi liittää niihin vaikuttaneita taustatekijöitä, kuten vaikeahoitoisimpien potilaiden kasautumista parhaille kirurgeille. Remeksen mielestä tämä ei kuitenkaan ole tulosten julkaisemisen ehdoton este.
Hänen mukaansa Suomessakin valmistellaan jo laadunvertailuportaaleja, ja yksittäiset terveydenhuollon toimijat keräävät laatutietoa omasta toiminnastaan julkaistakseen tiedot netissä.
– Suurin haaste on se, miten laatumittarit saadaan yhtenäisiksi. Tässä voisivat olla apuna joko valtio tai erikoisalakohtaiset yhdistykset.
Tärkeintä hänen mielestään on kerätä tietoa potilastyytyväisyydestä, hoidon tehosta tai vaikuttavuudesta sekä hoidon komplikaatioista ja uusintaleikkausriskistä. Tässä järjestyksessä.
– Mittaristo on rakennettava niin, ettei tietojen keräys juurikaan rasita lääkärien arjen työtä. Tyytyväisyyttä ja vaikuttavuutta voidaan kysyä potilaalta. Terveydenhuollon henkilöstöä – erityisesti lääkäreitä – tarvitaan lähinnä komplikaatio- ja uusintaleikkaustiedon keräämiseen.
Lääkäriliitto kannattaa
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kannattaa sairaalakohtaisten hoitotulosten julkistamista verkossa.
– Se toivottavasti tukee potilaan valinnanvapautta niin, että valintapäätöksen pohjaksi olisi faktaa.
Lääkärikohtaisten tietojen julkistaminen on hänestä hankalampi kysymys, etenkin operatiivisessa toiminnassa.
– Hyvät kirurgit leikkaavat vaikeimpia potilastapauksia, joihin jo sinänsä liittyy suurempi komplikaatioriski. Tietojen julkistamisen suurin ongelma on taustatekijöiden huomioon ottaminen. Mittarien täytyy olla yleisesti hyväksyttyjä ja niiden kehittämisessä on otettava keskeisesti huomioon lääkärien näkemykset.
Halila kuitenkin muistuttaa Ruotsista kantautuneista tiedoista hoitopaikan valinnassa. Potilaiden ykköskriteerinä on hoitopaikan maantieteellinen läheisyys ja kakkosena hoitopaikan ”maine”. Hoidon lääketieteellistä laatua ei tunnuta ottavan kovin paljon huomioon.
Kaupallinen sivusto julkistaa leikkausmääriä
Wellbookers Oy aikoo lähiviikkoina avata vertailu- ja hakuportaalin, josta kuluttajat voivat hakea tietoja terveydenhuollon palveluista, laadusta ja saatavuudesta.
Päämääränä on saada sivustolle ensin perustiedot mahdollisimman monista yksityislääkäreistä ja lääkäriasemista ja seuraavaksi mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen sivuston kautta.
– Laatu tulee portaaliin vähitellen. Toivomme saavamme ensimmäisiltä lääkäriasemilta joitakin laatutietoja muutamassa kuukaudessa, kertoo Wellbookers Oy:n hallituksen puheenjohtaja, DI Anssi Mikola.
Tavoitteena on, että laatutiedot saataisiin vertailukelpoisina, mutta operatiivisilta aloilta yritetään aluksi saada esimerkiksi tietoja leikkausmääristä. Potilaalle syntyy ymmärrettävä mielikuva jo esimerkiksi tiedosta, että lääkäri on tehnyt yli tuhat tai yli 10 000 polvileikkausta, Mikola sanoo.
Perfectin tiedot vertailukelpoisia
Sairaalakohtaista vertailutietoa sydäninfarktin ja aivohalvauksen hoidosta sekä tekonivelkirurgiasta on ollut verkossa jo pitkään THL:n Perfect-hankkeen sivuilla. Ne on kuitenkin tarkoitettu lähinnä sairaaloiden benchmarking-toimintaan. Helpompaan vertailuun pyritään THL:n kehitteillä olevilla Palveluvaaka.fi -sivuilla.
– Suomessa ei ole ollut kiinnostusta vertailuun esimerkiksi kehittämällä vaikuttavuusmittareita useampia sairausryhmiä varten. Ruotsissa ja Norjassa ministeriöt rahoittavat mittarien kehittämistä, sanoo Perfect-hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
Hyvä data oleellisinta
Luotettava vertailu edellyttää Häkkisen mukaan kolmen vuoden lukuja satunnaisvaihtelun eliminoimiseksi. Perfect-tutkijat saavat sairaaloiden hoitoilmoitusaineistot kerran vuodessa, ja kuolleisuuslukujen selvittämiseksi tarvitaan sen jälkeen vielä vuoden seuranta. Niinpä tiedot ovat vääjäämättä vanhoja, kun vertailu saadaan verkkoon.
Häkkinen korostaa, että sairaaloiden vertailun ensimmäinen edellytys on tietojen luotettavuus eli hyvä data. Hoidon laadusta saattaa syntyä väärä kuva, jos ei oteta huomioon esimerkiksi sitä, että parhaimmat sairaalat usein hoitavat vaikeimmin sairaita potilaita.
– Meille tuleva perusdata ei kuitenkaan ole kovin hyvää, sillä hoitoilmoitusaineisto on puutteellista. Lisäksi tiedot pitäisi saada käyttöön nopeammin, ja mittareita olisi kehitettävä paremmiksi ja useampiin sairausryhmiin.
Hän toivoo vetoapua sosiaali- ja terveysministeriöltä. Lisäksi voitaisiin palkita sairaaloita, jotka tuottavat laadukasta tietoa.
– Minusta THL:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tällaista vertailutietoa.
Yksittäisten lääkärien hoitotulosten julkistamiseen myös Häkkinen suhtautuu epäillen siihen asti, että mittarit ovat luotettavia. Jos vaikeimmat potilaat valikoituvat parhaalle lääkärille, kuolleisuus kasvaa, ja vertailu antaa väärän signaalin.
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 36/2013
