Mikä astma on?
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus.
Limakalvon reagoinnin taustalla on tavallisesti allergian tai mikrobien aiheuttama tulehdus. Pitkään kestänyt ja toistuva astmatulehdus aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista.
Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita. Astmassa hengitystiet siis taistelevat liian voimakkaasti ja toistuvasti olematonta varaa vastaan.
Tavallisin astman pahentaja ja astmakohtauksen syy on viruksen aiheuttama hengitystietulehdus.
Miten astmaa hoidetaan?
Astmaoireet hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, jotka poistavat oireet usein kokonaan.
Allergisessa astmassa voi yrittää vähentää hengitettävän allergeenipölyn määrää kotona. Pääsääntöisesti normaali viikkosiivous riittää.
Työpaikalla on erityisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jos astma pahenee töissä tai epäillään työperäistä astmaa. Silloin asian selvittely alkaa työterveyshuollosta.
Eräitä allergioita, kuten siitepöly- ja eläinallergioita sekä mehiläis- ja ampiaisallergioita voidaan hoitaa siedätyksen avulla. Potilas totutetaan vähitellen allergeeniin pistämällä sitä pieniä määriä ihon alle. Heinien siitepölylle (timotei) voidaan siedättää kielenalustablettien avulla.
Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämisellä, mutta entistä enemmän myös siedättämällä valvotusti kyseisellä ruualla. Lievissä oireissa ruokaa kannattaa syödä oireiden sallimissa rajoissa. Sen sijaan vaikeissa sairaalahoitoon johtaneissa oireissa pitää ruokaa välttää kokonaan ja sopia hoitavan lääkärin kanssa, milloin kyseistä ruokaa voisi kokeilla seuraavan kerran.
Toteutuuko astman hoito hyvin Suomessa?
Osittain kyllä ja osittain ei.
Vuosien 1994–2004 Astma-ohjelma oli suuri askel parempaan päin. Astman taakka on ratkaisevasti vähentynyt uuden tutkimustiedon, asennemuutoksen ja yhdyshenkilöverkoston avulla. Astman aiheuttama sairaalahoito väheni 56 prosenttia ja työkyvyttömyys 76 prosenttia noiden vuosien aikana.
Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteiden mukaan Filha ry (Finnish Lung Health Association) järjestää astmakoulutusta vuosina 2014–2016 kaikissa sairaanhoitopiireissä. Koulutusta saavat sekä kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat ja lääkärit että apteekkien henkilökunta.
Tilanne ei kuitenkaan ole vieläkään tasapuolinen. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin tarvitaan jatkuvaa astmakoulutusta, jotta lääkärit ja sairaanhoitajat voisivat saada päivitettyä tietoa astmasta.
Tavoitteena pitäisi olla se, että potilas ottaa vastuun omasta astman hoidostaan lääkärin ja erityisesti astmahoitajan avustuksella.
Potilaan täytyy ymmärtää, miten tautia sairastavan pitää toimia ja osata käyttää lääkkeitä oikein. Kontrollissa on käytävä säännöllisesti, lääkkeitä käytettävä ja elämäntapasuosituksista pidettävä kiinni. Erityisen tärkeää on tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Kaikki potilaat eivät kuitenkaan hoida astmaansa riittävästi, eikä jokaisella paikkakunnalla ei ole astmahoitajaa, joka auttaisi potilasta hoidossa.
Millaisia astmalääkkeet ovat?
Tärkeimpiä lääkkeitä ovat inhaloitavat kortisonit, joita käytetään tavallisesti aamuin illoin.
Vaikeassa astman pahenemisvaiheessa käyttöä voi lisätä lääkärin antaman ohjeen mukaan ja hyvässä vaiheessa vähentää yhteen (illalla).
Keuhkoihin inhaloitavat kortisonit ovat turvallisia sekä lapsille että aikuisille, vaikka niitä käytetäänkin vuosien ajan. Tavallisimpia sivuoireita ovat äänen lievä käheys ja kurkun ärsytys. Vaiva yleensä katoaa, kun kurkun kurlaa lääkkeen oton jälkeen. Vesi pitää sylkeä pois eikä niellä.
Tabletteina käytettävä leukotrieenisalpaaja estää keskeisiä tulehdusaineita, leukotrieeneja. Leukotrieenisalpaaja sopii lievän tulehduksen hallintaan tai kortisonin lisälääkkeeksi.
Tablettikortisonia tarvitsevien potilaiden pitää olla erikoissairaanhoidon seurannassa.
Kuukausia ja vuosia kestävä kortisonitablettien käyttö aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten ihon ohenemista, luuston haurastumista ja aineenvaihdunnan muutoksia. Lyhyet muutaman viikon pituiset kuurit sairauden pahenemisvaiheessa ovat turvallisia ja usein välttämättömiä.
Täytyykö astmaatikon varoa joitain lääkkeitä?
Jotkut astmaatikot ovat yliherkkiä aspiriinille (asetyylisalisyylihappo) ja sen sukuisille särkylääkkeille (esim. Burana®). Silloin näiden lääkkeiden käyttöä on varottava.
Kipulääkkeeksi voi useimmiten käyttää parasetamolia sisältäviä valmisteita. Sydän- ja verenpainelääkkeinä käytettävät beetasalpaajat voivat pahentaa astmaa.
Kumpaa käytetään mieluummin: tabletteja vai inhalaattoria?
Lasten ja nuorten vanhemmat suosivat tabletteja niiden helppouden vuoksi. Niiden teho ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin hengitettävien lääkkeiden.
Tabletit voivat olla hyvä lisälääke inhaloitavien lääkkeiden kanssa. Myös hengitysteiden infektion aikana tabletit voivat olla parempi vaihtoehto.
On tärkeä muistaa, että kaikilla on oltava varmuuden vuoksi lyhytvaikutteinen ja avaava lääke. Jopa niillä, jotka käyttävät tabletteja.
Miten lääkkeiden hinnat vaikuttavat hoidon valintaan?
Olen työskennellyt lasten astman hoidon parissa jo yli 30 vuotta ja viimeisten 7-8 vuoden aikana potilaat ovat alkaneet kysellä lääkkeiden hintoja. On olemassa kalliita lääkkeitä, mutta myös niitä, joiden vuorokausi hinta on alle euron.
Yhdistelmälääkkeet ovat hyvinkin kalliita ja tehohoidot kalleimpia. Tosin Suomessa tehohoitoja toteutetaan vain sairaalaoloissa ja silloin sairaala maksaa laskun.
Jos perheessä on monta kroonisesti sairastavaa jäsentä, kannattaa tästä huomauttaa lääkärille, jotta tämä voisi suunnitella lääkityksen mahdollisimman edulliseksi.
Onko markkinoille tulossa uusia astmalääkkeitä?
Kehitteillä on uusia astmalääkkeitä, joiden partikkelikoko on hyvin pieni. Pienen kokonsa ansiosta lääke saavuttaa myös kaikkein pienimmät hengitystiet, jolloin astman tasapaino paranee niillä potilailla, joilla astmaa ei ole saatu kunnolla hallintaan.
Miten inhalaattoria käytetään?
Apteekkariliitto on teettänyt ohjevideot havainnollistamaan, miten inhaloitavaa astma- tai keuhkoahtaumalääkettää otetaan oikein. Videot on nähtävissä täällä.
Potilaan kannattaa muistaa, että inhalaattorin käyttö vaikuttaa myös hampaisiin. Siksi ensin pitää pestä hampaat, sitten inhaloida ja vasta viimeiseksi huuhdella suu.
Osataanko inhalaattoria käyttää oikein?
Potilaat käyttävät inhalaattoria hyvinkin mielikuvituksellisesti. Tekniikoita on kuitenkin vain yksi oikea. Se pitäisi jokaisen opetella.
Opetan potilaalle ensin itse inhalattorin käytön ja sen jälkeen pyydän sairaanhoitajaa tarkastamaan, että potilas osaa käyttää laitetta. Lopuksi laitan vielä reseptin yhteyteen pyynnön, että apteekin henkilökunta varmistaa, että potilas osaa käyttää inhalaattoria.
Jos potilas haluaa varmuuden siitä, että lääke menee perille keuhkoihin asti inhalaation jälkeen, hän voi varata ajan inhalaation tarkastukseen joko astmahoitajalta tai apteekista.
Miten astman hoito on vuosien varrella muuttunut?
Hoito on muuttunut viimeisten vuosien aikana yksilöllisemmäksi.
Lähes jokaisella astmapotilaalla on nykyään omahoito-ohjeensa. Tarkkailemme kontrollikäynneillä potilaan hengityksen toiminnan arvoja, kyselemme vointia ja varmistamme lääkkeiden käytön.
Potilaan kannattaa kirjata ylös mietteitään ja havaintojaan, ennen lääkäriin tulemista. Niiden avulla on mahdollista kehittää juuri oikeanlainen hoito. Jonkun lääkeannoksia voidaan alkaa vähentää ja joillain voidaan kokeilla jaksottaista lääkitystä. Toisilla oireet ovat vaikeampia talvella ja toisilla keväällä.
Tärkeintä hoidossa on se, että potilas ymmärtää saamansa ohjeet ja noudattaa niitä. Potilaiden sitoutuminen on parantunut viime vuosien aikana, syynä varmaankin tiedon lisääntyminen.
Mitä tehdä, jos astmaa ei saa hallintaan?
Jos astmaa ei saada hallintaa, lääkärin pitää ensin tarkistaa, käyttääkö potilas lääkkeitään oikein, osaako hän inhaloida ja onko diagnoosi oikea. Tärkeitä ehkäiseviä asioita ovat tupakoimattomuus, elämäntapa-asiat, ohjattu yksilöllinen omahoito ja potilaan sitoutuminen.
Hyödyllisiä linkkejä:
Miten PEF-puhallus tehdään?
Allergia ja astma sekä tupakointi
Alle kouluikäisten lasten astma
Filha ry
Lähde:
Erkka Valovirta
lasten allergologi
Terveystalo
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Pixmac
