Puutiaisaivokuumepotilaan vaivoiksi jää usein pitkäaikaisia keskushermosto-oireita.
– Kuukausia kestävä toipuminen on yleistä, sanoo infektiotautien erikoislääkäri Jarmo Oksi TYKS:n sisätautien klinikasta.
Lievät kognitiiviset häiriöt voivat kestää puolesta vuodesta vuoteen ja saattavat ammatista riippuen aiheuttaa myös työkyvyttömyyttä. Pitkäkestoisia enkefalopatioita esiintyy 30–40 %:lla sairastuneista, pysyviä halvausoireita jää 2–10 %:lle.
– Itäinen viruskanta aiheuttaa enemmän jälkioireistoa kuin läntinen, Oksi mainitsee.
Siperialaista TBE (tick-borne encephalitis) -viruksen alatyyppiä levittää erityisesti viime vuosina Suomeen asettunut taigapuutiainen. Puutiaisten ohella TBE-tartunnan voi saada myös pastöroimattomasta maidosta.
Vaarallisin varttuneille
Oksin mukaan sekä puutiaisaivokuumeen akuutti taudinkuva että jälkioireet ovat yleensä vaikeampia vanhemmissa ikäryhmissä. Iäkkäillä potilailla esiintyy enemmän halvauksia ja selkäydintason vaurioita, kun taas nuoremmilla esiintyy lähinnä aivokalvontulehduksen oireita. Lapsilla vaikeat oireet ovat harvinaisia.
Puutiaisaivokuumeen akuuttivaiheeseen ei ole olemassa varsinaista hoitoa. Sairastuneita hoidetaan huolehtimalla peruselintoiminnoista ja seuraamalla tajunnan tasoa. Vaikeimmissa tapauksissa potilas voi tarvita hengityskonehoitoa. Kuolleisuus on noin 1 %:n luokkaa.
Tartuntatautirekisteriin oli elokuun puoleen väliin mennessä ilmoitettu 25 puutiaisaivokuumetapausta. Eniten sairastuneita on ollut Helsingin ja Uudenmaan (6) ja Länsi-Pohjan (5) sairaanhoitopiirien alueella. Toistaiseksi tapauksia on rekisteröity vähemmän kuin vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä.
– Kausi on vielä kesken. Taudin diagnosointi tapahtuu noin kuukauden viiveellä, Oksi muistuttaa.
Vuonna 2011 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin kaikkiaan 62 puutiaisaivokuumetapausta ja 1 662 borreliatartuntaa. Tänä vuonna borreliatapauksia on toistaiseksi rekisteröity 733.
Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia
Uutinen Lääkärilehdestä 35/2012.
