Potilaan Lääkärilehden sarjassa potilas kertoo, miltä toimenpide omasta mielestä tuntui. Ensimmäisessä kirjoituksessa toimittaja Johanna Nykopp kuvailee, miltä tuntuu, kun silmänurkkaan pistetään kortisonia.
"Sairastan kroonista värikalvon tulehdusta. Yleensä hoidoksi riittää silmätippojen käyttö, mutta muutama vuosi sitten tulehdus oli tavallista vakavampi. Menin päivystyspoliklinikalle ja siellä lääkäri totesi, että toisen silmän hoitoa pitää tehostaa pistämällä silmänurkkaan kortisonia.
Minua alkoi oksettaa välittömästi, kun lääkäri mainitsi silmään pistämisestä. Lääkäri ehdotti, että pistos laitettaisiin heti. En osannut kuin nyökkäillä ja tunsin meneväni pieneen paniikkiin.
Lääkäri laittoi silmään puuduttavia tippoja ja pyysi odottamaan käytävällä, että puudutus alkaisi vaikuttaa. Istuin alas ja halusin paeta. Onneksi äitini oli mukana. Hän yritti puhua mukavia ja esti karkaamisen.
Minut pyydettiin sisälle tutkimushuoneeseen, jossa odotti lääkärin lisäksi neljä hoitajaa. Ihmettelin yleisömäärää.
Minut laitettiin makaamaan ja lääkäri sanoi, etten saisi liikkua piikityksen aikana. Nyt tajusin, miksi niin moni hoitaja oli paikalla. Yksi piti minua aloillaan ja loput kolme olivat ihan lähellä, kuin valmiina tarttumaan, jos alkaisin taistella vastaan.
Lääkäri otti silmäluomestani kiinni, etten voisi sulkea silmääni, kuljetti piikkiä hitaasti näkökenttääni ja pisti. Näytti siltä, että pisto olisi mennyt keskelle silmää.
Toimenpide oli kivuton, ällöttävä ja nopeasti ohi. Pysyin aloillani ja sain kehuja hoitajilta. Kamalinta oli se, että silmää ei voi sulkea, vaikka kuinka haluaisi. Piikki lähestyy näkökenttää ja koko kroppa huutaa: "Laita silmä kiinni!".
Piikityksen jälkeen näköni oli pari tuntia sumea. Suosittelenkin kaikkia toimenpiteeseen meneviä ottamaan saattajan mukaan. Itselläni olisi ainakin ollut vaikeuksia oikean bussin valinnassa ilman äitiäni.
Puudutus piti kivun poissa noin tunnin ajan. Sen jälkeen oli itkussa pitelemistä. En ollut hoksannut, että puudutus loppuisi aikanaan ja silmä olisi tämän jälkeen kipeä. Onneksi särkylääke piti pahimman kivun poissa. Ensi kerralla otan särkylääkkeen heti piikityksen jälkeen.
On vaikea sanoa, kuinka kauan kipu kesti. Silmäni olivat muutenkin arat ja näkö sumea tulehduksen takia. Piikityksen jälkeen hoidin silmiäni kortisonitipoilla ja laajentavilla tipoilla. Laitoin kortisonitippoja ensimmäisen viikon ajan tunnin välein valveilla ollessa ja laajentavia silmätippoja kolmesti vuorokaudessa ensimmäisen viikon ajan. Silmät olivat siis kovilla."
Värikalvon tulehdus eli iriitti
➤ Värikalvon tulehdus (iriitti) on silmänsisäinen tulehdus. Sairaudessa silmän värillinen osa (se osa, joka sinisilmäisillä näkyy sinisenä) tulehtuu.
➤ Värikalvon tulehdusta esiintyy useimmiten 20–50-vuotiailla, mutta siihen voi sairastua lapsikin. Vuodessa noin kymmenen ihmistä sadastatuhannesta saa iriitin.
➤ Värikalvon tulehdus on yhteydessä reuman sukuisiin sairauksiin. Värikalvon tulehdukselle voi altistaa verinäytteestä tutkittava HLA-B27-tekijä, joka kertoo perinnöllisestä alttiudesta reumatyyppisille sairauksille.
➤ Värikalvon tulehduksessa keskeisiä oireita ovat silmän punoitus, kipu ja valonarkuus.
➤ Värikalvon tulehduksen toteaminen vaatii silmälääkärin tekemää mikroskooppitutkimusta.
➤ Värikalvon tulehduksen hoitona on kortisonitippahoito. Lisäksi saatetaan määrätä laajentavia tippoja ja yöllä käytettävää kortisonipitoista voidetta. Vaikeissa värikalvon tulehduksissa hoitoa voidaan tehostaa silmän ympäristöön annosteltavilla ns. paraokulaarisilla kortisoni-injektioilla tai suun kautta otettavilla kortisonilääkityksillä.
Ensi viikolla Arto Hannolin kertoo, miltä tuntuu aivolisäkkeen kasvaimen sädehoito.
Lähde:
Terveyskirjasto: Silmän värikalvon tulehdus (iriitti)
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Timo Hellstedt
silmälääkäri
Kuva:
Panthermedia
