Astma on lasten yleisin krooninen sairaus. Perinteisesti kohonneeseen astmariskiin on yhdistetty joko lapsen oma allergiataipumus tai vanhempien astma ja allergiat. On kuitenkin suuri joukko lapsiastmaatikkoja, joilla astma puhkeaa ilman näitä altisteita. LL Petri Koposen tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat kohonneeseen astmaherkkyyteen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bronkioliitin sairastaneilla lapsilla oli n. 1.5-kertainen astmariski esikouluiässä. Erityisessä astmariskissä olivat lapset, joilla bronkioliitin aiheuttajana oli jokin muu virus kuin RSV, sillä heillä astmariski oli kolminkertaisesti suurempi.
Tutkimuksessa arvellaan, että muun viruksen kuin RSV:n sairastaneet lapset ovat todennäköisesti jo syntyään herkempiä sairastumaan bronkioliitille ja varhaisvaiheen infektio puolestaan entisestään lisää astman kehittymisen todennäköisyyttä.
Mikä bronkioliitti?
Bronkioliitti (pienten hengitysteiden tulehdus) on imeväisikäisten yleisin sairaalahoidon syy. Bronkioliitin sairastaneista lapsista jopa puolella on todettu astmaa seurantatutkimuksissa.
Respiratory syncytial virus (RSV) on yleisin bronkioliitin aiheuttaja, mutta viime vuosina on opittu tuntemaan myös joukko muita oleellisia bronkioliitin aiheuttajaviruksia.
Hengitystietulehduksen aiheuttajavirukset sekä mutaatiot synnynnäiseen puolustukseen vaikuttavissa geeneissä ovat mahdollisia ennustavia tekijöitä kohonneelle astmariskille myöhemmässä lapsuudessa bronkioliitin jälkeen.
Myös atooppinen ihottuma lisäsi astmariskiä
Muina esikouluiän astmariskiin vaikuttavina tekijöinä ilmeni imeväisiän atooppinen ihottuma ja äidin astmadiagnoosi, jotka lisäsivät astmariskiä noin kolminkertaiseksi.
Lisäksi synnynnäistä puolustusta säätelevät geenit vaikuttavat olevan yhteydessä astman puhkeamiseen, mikä johtuu geneettiseen vaihteluun liittyvästä virusten tunnistamisen huonontumisesta sekä alentuneesta puolustusreaktion säätelykyvystä.
Koposen mukaan tutkimuksen genetiikan tuloksia voidaan jatkossa soveltaa erityisessä astmariskissä olevien lasten parempaan tunnistamiseen ja mahdollisesti myös aiempaa tehokkaampien ja yksilöllisempien lääkemolekyylien kehittämiseen.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa, lastentautien yksikössä 2008–2010. Tutkimukseen otettiin 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista kerättiin yhteensä 166 lapsesta.
LL Petri Koposen lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 6.2.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.
Lähde:
Tampereen yliopisto
Genetic and Viral Factors Predicting Preschool Asthma After Early-Life Bronchiolitis
Kuva:
Panthermedia
