Maailman terveysjärjestön mukaan 60–90 % kouluikäisistä ja kaikki aikuiset sairastavat hammaskariesta. Vaikea-asteista parodontiittia sairastaa 15–20 % aikuisista ikäryhmässä 35–44 vuotta (1). Nämä kaksi infektiotautia ovat siten laajimmalle levinneitä sairauksia kaikkialla maailmassa.
Suun sairaudet ovat yleisiä myös Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksessa havaittiin syventyneitä ientaskuja merkkinä parodontiitista kahdella kolmesta ja kariesta joka kolmannella yli 30-vuotiaista (2). Suusyöpä on puolestaan maailman kuudenneksi yleisin syöpä. Siihen sairastuu Suomessa noin 400 potilasta vuosittain, ja määrä lisääntyy jatkuvasti (3).
Hammaslääkärien ammattikunta on eriytynyt muusta lääketieteestä omaksi koulutusalakseen kaikkialla maailmassa. Suomessa hammaslääkärit saavat kuitenkin koulutuksensa lääketieteellisissä tiedekunnissa toisin kuin monissa muissa maissa. Meillä medisiinisiä aineita on viime vuosina lisätty runsaasti hammaslääkärien koulutusohjelmiin johtuen mm. väestön vanhenemisesta ja siten yleissairaiden potilaiden määrän lisääntymisestä myös suun terveydenhuollossa. Valitettavasti vastaavasti hammaslääketieteellisiä osioita ei lääkärien koulutusohjelmissa enää juurikaan ole. Siten käytännön praktiikassa lääkäriltä saattaa usein mennä sormi ns. omaan suuhun, kun potilas valittaa suuhun ja hampaisiin liittyviä oireita.
Maassamme on edelleen huolestuttava määrä potilaita, jotka joutuvat sairaalahoitoon jopa hengenvaarallisiksi etenevien hammasinfektioiden takia. Akuutissa tilanteessa on tärkeintä muistaa, etteivät hammasperäiset infektiot parane pelkästään antibiooteilla, vaan vaativat aina toimenpiteitä. Usein syyllinen hammas on poistettava päivystyksellisesti.
Limakalvosairauksista suulichen (punajäkälä) on tavallisin. Siihen liittyy jonkin verran kasvanut suusyöpäriski, joten tauti vaatii huolellista seurantaa. Suusyöpä on salakavala tauti, jonka diagnostista viivettä on pyrittävä lyhentämään. Varhaisvaiheessa todetun kasvaimen ennuste on huomattavasti parempi kuin edenneen tautimuodon, ja lisäksi hoitojen haittavaikutukset vastaavasti vähäisemmät.
Pään ja kaulan alueen syöpää koskevan ajankohtaisen eurooppalaisen tietoisuuskampanjan viesti on, että yhdenkin tämän alueen syöpään mahdollisesti viittaavan oireen jatkuttua kolme viikkoa on potilas ohjattava jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon (4).
Suu heijastaa usein ihmisen yleistä terveydentilaa: silmät ovat sielun peili – suu on kehon peili. Pienikin häiriö suun terveydessä voi häiritä potilaan elämänlaatua merkittävästi. Se voi myös johdattaa lääkärin oikeaan diagnoosiin potilaan yleissairauden suhteen. Toisaalta osa aluksi vaatimattomilta vaikuttavista löydöksistä voi kehittyä vakaviksi sairauksiksi.
Jukka H. Meurman
professori
Helsingin yliopisto ja HYKS, Pää- ja kaulakeskus,
suu- ja leukasairaudet
Antti Mäkitie
professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HYKS,
Pää- ja kaulakeskus,
korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Kirjallisuutta
1. WHO. Oral Health. Fact sheet 318. Julkaistu 4/2012. http://www.who.int/mediacentre/factsheets/ fs318/en/
2. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. www.terveys2000.fi/julkaisut/ 2004b16.pdf
3. Suomen syöpärekisteri. www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/
4. European Head and Neck Society. http://makesensecampaign.eu/fi/
Kuva: Panthermedia
Katso miltä suun punajäkälä näyttää: ihotauti.net
Julkaistu Lääkärilehdessä 45/15
