Ajatus punkin eli puutiaisen kiinnittymisestä ihoon on inhottava. Lisäksi pelkoa herättävät punkin kantamat taudit: puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi.
Mutta minkälainen onkaan tämä pelottava yhä laajemmalle levittäytyvä puutiainen? Kyseessä on hyvin tylsää elämää viettävä hämähäkkieläimiin kuuluva niveljalkainen. Se ei osaa hyppiä, ei lentää ja on kaiken lisäksi sokeakin.
Punkki viihtyy parhaiten metsäisillä ja kosteilla alueilla, esimerkiksi havu- ja lehtimetsissä, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Punkki elää 2–4 vuotta ja tarvitsee elääkseen yhden veriaterian vuodessa.
Punkki saalistaa, kun lämpötila nousee yli viiden plus asteen. Siksi punkkiaika voi kestää jopa huhtikuusta joulukuuhun.
Punkin päivä
Saalistus alkaa, kun punkki aloittaa kipuamisen aluskasvillisuuden huipulle. Tavoitteena on päästä syömään, eli imemään verta isäntäeläimestä. Ruuaksi kelpaa mikä hyvänsä lämminverinen.
Huipulle päästyään punkki aloittaa kurottelun. Se heiluttelee eturaajojaan niin kauan, että onnistuu tarttumaan isäntäeläimeen. Punkki saattaa huojua korrella päiväkausia.
Kun sopiva isäntäeläin kulkee ohi, punkki tarttuu siihen ja alkaa etsiä sopivaa puremiskohtaa. Punkki ei pure ihan mihin vain ja voi kierrellä iholla useita tunteja ennen puremista. Siksi punkkisyynin tekeminen kannattaa aina ulkoilun jälkeen.
Punkin irrottaminen ihosta
Punkki ruokailee yleensä siellä, missä iho on ohutta ja verisuonia on paljon. Tällaisia paikkoja ovat ihmisellä esimerkiksi polvitaipeet, nivusseutu, genitaalialue, nilkat, varpaanvälit, pään ja niskan seutu, hiuspohja, korvantaustat ja jopa korvakäytävät.
Punkin huomaaminen voi olla vaikeaa, sillä veren imemisen lisäksi punkki sylkee isännän verenkiertoon puuduttavaa ainetta. Ihoon kiinnittynyt punkki ei siis yleensä tunnu miltään.
Punkilla kuluu useampi vuorokausi ennen kuin se on syönyt tarpeeksi ja on kasvanut isoksi palloksi. Kun punkki on kylläinen, se pudottautuu maahan.
Joskus punkilla käy huono tuuri ja se löytyy liian aikaisin. Löytyi punkki sitten ihmisen tai lemmikin iholta, se pitäisi mieluiten saada irrotettua kokonaan imukärsineen päivineen. Tähän tarkoitukseen sopivat pinsetit tai punkkipihdit. Punkki asetetaan pihteihin ja vedetään varovasti pois iholta.
Punkkia ei saa peittää millään aineilla. Tähän on olemassa järkevä syy. Punkki voi tukehtua ja sen seurauksena se oksentaa isäntäeläimensä verenkiertoon. Oksennuksen mukana isäntäeläimeen voivat kulkeutua kaikki punkin kantamat sairaudenaiheuttajat.
Punkki voi kantaa taudinaiheuttajia
Osa punkeista kantaa borreliabakteeria ja/tai puutiaisaivotulehduksen aiheuttamaa TBE-virusta (Tick Born Encephalitis virus). Punkki saa tartunnan yleensä syötyään samasta isäntäeläimestä, jo tartunnan saaneen punkin kanssa.
TBE-virus sijaitsee punkin sylkirauhasissa ja siksi se tarttuu ilmeisesti melkein heti puremisen välityksellä. Sen sijaan borreliabakteeri sijaitsee punkin suolistossa ja voi kulua päiväkin puremisesta, ennen kuin bakteeri kulkeutuu isäntäeläimen verenkiertoon. Siksi punkki pitäisi irrottaa heti sen löytymisen jälkeen.
Helsingin yliopiston tutkija, filosofian tohtori Anu Jääskeläisen mukaan puutiaisaivotulehdusta esiintyy Suomessa etenkin Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Kokkolan saaristossa, Simossa, Kotkan saaristossa ja Lappeenrannan seudulla. Sen lisäksi yksittäisiä tai muutamia tapauksia on diagnosoitu myös muualla Suomessa rannikolla ja järviseudulla.
Suomessa on todettu kahta puutiaisaivokuumeviruksen tyyppiä: eurooppalaista ja siperialaista. Ainakin euroopantyypin TBE-virus aiheuttaa tyypillisesti kaksivaiheisen taudin: ensin noin viikko infektion jälkeen tulee lieviä flunssankaltaisia yleisoireita. Useimmilla tauti jää tähän. Noin 1–3 viikon oireettoman jakson jälkeen noin puolelle kehittyy vakavampi toisen asteen tauti. Sipeariantyypin viruksen aiheuttama tauti on ilmeisesti useammin yksivaiheinen ilman oireetonta välijaksoa.
– Toinen vaihe on vakavampi ja siihen kuuluu monenlaisia neurologisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, kovaa päänsärkyä, raajojen toimintahäiriöitä ja muistihäiriöitä. Kolmannekselle toisen vaiheen sairastaneista jää jälkioireita kuukausiksi tai jopa vuosiksi, Jääskeläinen sanoo.
Hän huomauttaa, että puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa lääkettä. Siksi hoito on oireenmukainen. Esimerkiksi kovaa kuumetta hoidetaan tulehduskipulääkkeillä.
– Sen sijaan borrelioosin aiheuttaa bakteeri ja tautia voidaan hoitaa antibiooteilla, hän sanoo.
Puutiasiaivotulehdusta vastaan on olemassa rokotteita. Ne eivät suojaa borrelioosilta. Suomessa on markkinoilla kaksi rokotetta ja molemmissa on oma versionsa myös lapsille. TBE-rokotteita on otettava ensin kolme annosta noin puolen vuoden aikana ja sen jälkeen yksi tehosteannos viiden vuoden välein.
Punkkeja myös ulkomailla
Mutta pitäisikö suomalaisten alkaa pelätä punkkeja? Anu Jääskeläisen mukaan ei varsinaisesti. Punkeista pitää kuitenkin tietää ja niihin pitää varautua. Hänen mukaansa luonnossa lumettomaan aikaan liikkuvat voivat harkita puutiaiskarkotteiden käyttöä ja pukeutumista pitkähihaisiin ja pitkälahkeisiin vaatteisiin. Tummat punkit erottuvat parhaiten vaaleista vaatteista. TBE-rokotetta voi harkita puutiaisaivokuumeelta suojautumiseen.
Jääskeläinen muistuttaa, että myös Euroopan muissa maissa on alueita, joilta löytyy puutiaisaivokuumetta. Näitä ovat esimerkiksi Baltian maat, Tukholman saaristo ja osat Itävallasta. Siksi ennen matkalle lähtemistä kannattaa tarkistaa, onko maassa punkkeja ja minkälaisia taudinaiheuttajia nämä saattavat kantaa.
Puutiaisten muistilista:
➤ Punkit liikkuvat alkukeväästä myöhään syksyyn asti.
➤ Tarkista iho päivittäin, jos oleilet punkkien suosimissa maisemissa. Muista, että riskialue voi sijaita myös ulkomailla.
➤ Kiinnittynyttä punkkia ei saa puristaa tai peittää rasvalla.
➤ Jos punkkia ei saa poistettu kokonaisena, pitää odottaa muutama päivä, jolloin punkin jäänteet on helppo poistaa pinseteillä.
➤ Yksikin punkin purema voi tartuttaa borrelioosin ja/tai puutaisiaivotulehduksen. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä.
➤ Tarkkaile ihoa, johon punkki on purrut. Ota yhteys lääkäriin, jos ihoon kehittyy 1–4 viikon kuluttua punottava alue, jonka läpimitta on yli 5 senttimetriä tai jos sinulle tulee kuumetta, päänsärkyä tai muita oireita.
➤ Puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä vastaan voi suojautua rokotteella. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta.
➤ Puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa hoitoa, mutta borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla.
➤ Suomen TBE-riskialueilla punkeista noin 1–2 prosenttia kantaa TBE-virusta.
➤ Ainakin 4 000 suomalaista saa vuosittain borrelioosin hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen puremasta. Eri tutkimuksissa on todettu, että oireita saa noin 50–80 prosenttia tartunnan saaneista.
➤ Suomessa borrelioosi on yleisempää kuin puutiaisaivokuume.
Lue lisää borrelioosista ja puutiaisaivotulehduksesta täältä.
Lähde:
Punkki.net
Reumaliitto
Pfizer
Kuva:
Panthermedia
Artikkelia muokattu 12. toukokuuta klo. 12.16. Riskialue-termi on poistettu, koska yksiselitteistä määritelmää TBE:n riskialueelle ei ole olemassa.
