Moni kertoo saaneensa lupaavia tuloksia kokeiltuaan 5:2-dieettiä. Siinä energian saanti rajoitetaan 500 kilokaloriin kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä dieetissä saa syödä, miten haluaa.
Uskaltaako dieettiä suositella potilaille, apulaisprofessori, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta?
– Ykskantaan ei voi vastata kyllä tai ei, sillä asiassa on monta puolta. Arvioni on, ettei 5:2-dieetistä ole erityistä hyötyä verrattuna ihan tavalliseen, maltilliseen vähäenergiseen laihdutukseen.
– En täysin kiellä, mutta en täysin antaisi lupaakaan 5:2-dieetin suosittelemiseen. Ennen kuin dieettiä suosittelee, sen mahdollisia haittoja pitäisi punnita yhdessä potilaan kanssa.
– Minusta 5:2-dieetti on tyyppiesimerkki tulevista ja menevistä, joskus kyseenalaisista laihdutuskuureista. Laihdutustuloksen pysyvyydestä ei ole näyttöä. Harvat jaksavat dieettiä pitemmän aikaa. Järkevämpää on opetella pikkuhiljaa uusia tottumuksia.
Oletko huomannut potilaiden hyötyvän 5:2-dieetistä?
– Osa potilaistani on ainakin väliaikaisesti hyötynyt siitä. He ovat kertoneet, että paastopäivien niukka ravinto on kohtuullistanut syömistä muinakin päivinä. Samaan aikaan monet kertovat, ettei dieetti ole auttanut.
Mitä haittoja siitä voi koitua?
– Päivittäisiä vitamiineja ja proteiineja on vaikea saada 500 kilokalorista. Paastopäivinä ei saisi syödä juuri muuta kuin kasviksia ja proteiinia. Jos syö jotakin muuta ja yrittää silti pysyä 500 kilokalorissa, on kaksi päivää vajaaravittu, eikä muina päivinä pysty kirimään kokoon proteiinikatoa. Paastopäivät ovat tiukkoja. Yksi uhkakuva on, että muina päivinä tankkaa niidenkin edestä ja syöminen ryöpsähtää.
– Riski syömishäiriöön on olemassa, etenkin jos sen tyyppisiä käyttäytymismuotoja on ollut jo aikaisemminkin.
– Paastopäivinä energia ei ehkä riitä liikuntaan. Kun tämä yhdistetään liian pieneen proteiinin saantiin, puhutaan lihaskadon vaarasta.
Millaista tutkimustietoa 5:2-dieetistä on?
– Tietoa on vähän. Johtopäätösten tekeminen 5:2-dieetin vaikuttavuudesta on tällä hetkellä aika hankalaa. Kunnollisia tutkimuksia ei ole kovin monta. Niiden tutkimusasetelmat vaihtelevat, ja osa tutkimuksista on eläinkokeita. On tutkittu erilaisia vuoropäiväpaastoja, mutta ne eivät ole sama asia.
Lue myös:
Dieetti – kun tunne voittaa järjen
Kirjoittanut:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Onko sinulla lääketieteeseen liittyvä kysymys? Lähetä se meille osoitteeseen toimitus@potilaanlaakarilehti.fi.
