Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa Botoxista yliaktiivisen virtsarakon hoidossa. Monilta lääkäreiltä on sen jälkeen kyselty asiasta.
Kenelle virtsarakon botuliinihoitoa annetaan, HUS:n urologian osaston vastaava ylilääkäri Jukka Sairanen?
– Selvästi suurin potilasryhmä ovat neurogeenisesta virtsarakon toimintahäiriöistä kärsivät, joille on annettu botuliinihoitoja jo noin kymmenen vuoden ajan. Tyypillisiä potilaita ovat selkäydinvammaiset, esimerkiksi kolaripotilaat, joilla on rakon hyperrefleksia, sekä MS-tautia sairastavat.
– Viime vuonna botuliinin käyttöaiheeksi tuli myös idiopaattisen yliaktiivisen virtsarakon hoito silloin, kun oraalinen lääkehoito ei auta. Lisäksi sitä on käytetty yksittäistapauksissa kokeilevana hoitona tiheävirtsaisuudessa ilman motorista yliaktiviteettia, lähinnä virtsarakon kipuoireyhtymissä.
Ketkä tekevät hoitoja?
– Kyseessä on virtsarakon endoskooppinen toimenpide, joita tekevät vain urologit. Toimenpiteitä tehdään urologisissa yksiköissä ympäri Suomea.
Milloin hoitoa käytetään idiopaattiseen yliaktiiviseen virtsarakkoon?
– Jos virtsankarkailu haittaa normaalia elämää ja esimerkiksi vaatii runsaasti vaippoja. Aina ensin kokeillaan oraalisia lääkkeitä.
– Teemme kaikille potilaskandidaateille urodynaamisen tutkimuksen. Pelkän lähetetiedon perusteella ei botuliinia laiteta, sillä kyseessä on kallis ja invasiivinen hoito.
– Jos tiheävirtsaisuuspotilaalla ei ole motorista yliaktiviteettia, voi kyseessä olla tuntopuolen ongelma tai opittu tapa. Silloin botuliinia ei käytetä.
Yksityisellä puolella ainakaan Terveystalo ei tee virtsarakon botuliinihoitoja, koska heillä ei ole laitteistoja muun muassa urodynaamisiin tutkimuksiin. Miten yleinen toimenpide on, ja onko se yleistymässä?
– Annoimme HYKS-alueella viime vuonna leikkaussalissa hoitoa 45 potilaalle, joilla oli neurogeeninen virtsarakon toimintahäiriö. Lisäksi teimme polikliinisesti toimenpiteen 30 potilaalle, joista osalla on idiopaattinen yliaktiivinen virtsarakko.
– Botuliinihoito ei ole kuntapuolella nopeasti yleistymässä idiopaattisen yliaktiivisen virtsarakon hoidossa, sillä se on kallis ja invasiivinen toimenpide ja sitoo hoitoresursseja. Neurogeenisen vaurion potilailla hoito on vakiintunut.
Paljonko hoito maksaa?
– Kuntalaskutus leikkaussalissa tehtävästä toimenpiteestä on noin 1 240 euroa ja polikliinisenä noin 670 euroa.
Mitkä ovat riskit, sivuvaikutukset ja vasta-aiheet?
– Toimenpiteessä ei ole isoa riskiä. Lääkeaine viedään neulalla virtsarakkoon.
– 5–30 prosentilla yliaktiivisen rakon vuoksi hoidetuista botuliini lamaa rakkoa niin paljon, ettei potilas pysty pissaamaan. Tämä täytyy kertoa potilaalle. Hänen täytyy olla valmis toistuvasti katetroimaan rakkonsa tyhjäksi.
– Jos potilaalla on virtsatieinfektio, sivuvaikutuksena voi tulla krooninen virtsatietulehdus. Myös ohimenevää verenvuotoa virtsarakosta voi tulla.
– Hoito on hyvin siedetty. Vasta-aiheita botuliinille ei synny harvalla pistovälillä.
Entä hoidon teho ja uusintaväli?
– Teho on hyvä, botuliini lamaa rakkoa. Siitä kertoo sekin, että osa potilaista menee retentioon. Vaikutusaika on 6–9 kuukautta. Jos vaste on hyvä, hoito uusitaan 9 kuukauden kuluttua.
Lue myös:
Virtsarakko oikuttelee noin 330 000 suomalaisella.
Onko sinulla lääketieteeseen liittyvä kysymys? Lähetä se meille osoitteeseen toimitus@potilaanlaakarilehti.fi.
Kirjoittanut:
Mari Heikkilä
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 21/15.
