Käsite mätäkuusta syntyi aikoinaan erehdyksestä. Tanskalaiset nimittäin käänsivät saksalaisen murresanan "koirakuu" mätäkuuksi. Koirakuulla saksalaiset tarkoittivat aikaa, jolloin isonkoiran tähtikuvion Sirius-tähti on Välimeren seudulla tavallista korkeammalle.
Termi on jäänyt suomalaiseen sanastoon ja nykyään mätäkuuksi sanotaan 23.7.–23.8. välistä aikaa. Mätäkuulla tarkoitetaan Suomessa ajanjaksoa, jolloin elintarvikkeet pilaantuvat helposti ja ihmisillä on enemmän infektioita.
Onko mätäkuussa oikeasti enemmän infektioita Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen?
Duodecim-lehdessä vuonna 2009 julkaistussa ja vuosina 2002-2005 kerätyssä lähes 50 000 HUSin potilaan aineistossa mätäkuun aikana oli leikkauksiin liittyviä infektioita enemmän kuin muina vuodenaikoina. Muuna kesäaikana ei tällaista eroa ollut esimerkiksi mätäkuuhun tai talvikuukausiin verrattuna. Tutkimustietoa on kuitenkin liian vähän, jotta asiasta voitaisiin vetää pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Lämmin ja kostea sää kuitenkin edistävät hikoilua ja voisivat hyvinkin olla tekijöitä, joilla on vaikutusta haavojen tulehtumiseen.
Tämä kesä on ollut kolea? Voiko tämä johtaa siihen, että mätäkuusta tulee helpompi?
Tiedetään, että märkärupi on yleisempi kesällä kuin talvella. Olot ovat silloin suotuisat ihoinfektioita aiheuttaville stafylokokkibakteereille. Kun niitä on iholla enemmän myös tarttuminen ihmisestä toiseen on todennäköisempää. Lämmin ilma, suuri suhteellinen ilman kosteus, vähäinen vaatetus ja kesäaskareissa todennäköisempi naarmujen saaminen lisäävät infektioriskiä. Sateinen ja tavanomaista kylmempi kesäsää toisaalta lisäävät vaatetuksen tarvetta ja saattavat vähentää naarmuuntumista edistävää puuhailua. Tiedossani ei kuitenkaan ole tutkimustietoa asiasta.
Lue myös:
Haavan hoito
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
