Noin 430 000 ihmistä sai sairausvakuutuskorvausta masennuslääkkeistä Suomessa vuonna 2013. Koska käyttö on näin yleistä, on tärkeää muistaa, että masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vakavan maksavaurion, mutta tämän on hyvin harvinaista. Sairaalahoitoa vaativan masennuslääkkeiden aiheuttaman maksavaurion ilmaantuvuus on 1,34 / 100 000 potilasvuotta. Mikä tahansa masennuslääke voi periaatteessa aiheuttaa maksavaurion, jopa hoitoannoksella.
Mikä lisää maksahaitan todennäköisyyttä?
Masennuslääkkeiden aiheuttaman maksavaurion riskitekijät tunnetaan huonosti. Mitään yksittäistä maksavauriolle altistavaa geenipolymorfismia ei ole raportoitu. Maksahaittojen riski voi kasvaa, jos potilaalla on käytössä useampi kuin yksi saman sytokromi P450 (CYP450) -isoentsyymin kautta metaboloituva lääke.
Maksahaitan syntymiseen voivat myötävaikuttaa muun muassa yli 65 vuoden ikä, muu samanaikainen lääkitys, postmenopausaalivaihe, reuma tai muu autoimmuunitauti, aikaisempi maksahaitta tai maksa-arvoissa jo aiemmin esiintynyt selittämätön vaihtelu. Joitakin masennuslääkkeitä käytettäessä todennäköisyys maksahaittoihin on suurentunut.
Masennuslääkkeiden aiheuttama maksavaurio on yleensä lääkeannoksesta riippumaton. On kuitenkin tapausselostuksia, joissa kuvataan lääkeannoksen suurentamiseen liittyvää maksatoksisuutta esimerkiksi duloksetiinin, nefatsodonin (vedetty pois markkinoilta Suomessa maksatoksisuuden vuoksi), mianseriinin ja sertraliinin käytön yhteydessä. Näissä tapauksissa maksatoksisuus havaittiin 1–6 viikkoa annoksen suurentamisen jälkeen.
Potilaan maksasairautta ei yleensä pidetä masennuslääkkeiden aiheuttaman maksavaurion riskitekijänä. Duloksetiinin aiheuttama maksavaurio on kuitenkin ollut yleisempi potilailla, joilla on jo ollut krooninen maksasairaus tai jotka ovat olleet sen kehittymiselle alttiita esimerkiksi alkoholismin vuoksi. Jos potilaalla on entuudestaan esimerkiksi maksakirroosi tai krooninen maksan vajaatoiminta, lääkkeen aiheuttama maksavaurio voi olla vaikeampi. Sen vuoksi esimerkiksi agomelatiinia ei tule aloittaa potilaille, joilla on maksasairaus.
Millaisia oireita maksahaitoista voi seurata?
Maksahaittojen oireet vaihtelevat. Yleensä potilas on oireeton ja kohonneet maksanentsyymiarvot herättävät lääkärin epäilyn. Potilaalla voi olla myös epäspesifisiä oireita, kuten väsymystä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua ja oikeanpuoleista ylävatsakipua. Vaikealle maksavauriolle spesifisiä oireita ovat keltaisuus, tumma virtsa ja vaaleat ulosteet.
Potilaan on hyvä tietää riskistä ja hän voi itsekin seurata vointiaan. Jos masennuslääke aiheuttaa edellä mainittuja oireita, pitää mennä lääkäriin tutkimuksiin.
Ennen kun masennuslääkettä voi syyttää maksahaitasta, lääkärin tulee sulkea pois muut maksaentsyymien lisääntymistä aiheuttavat sairaudet. Niitä ovat esimerkiksi virushepatiitti, alkoholimaksasairaus, rasvamaksa, autoimmuunihepatiitti, metaboliset sairaudet ja sappitietukos. Jos lääkäri epäilee masennuslääkettä maksahaitan syyksi, lääkkeen käyttö pitää lopettaa välittömästi ja muita hoitovaihtoehtoja mietittävä.
Millainen on masennuslääkkeiden aiheuttamien maksahaittojen ennuste?
Maksahaittoja on mahdotonta ennustaa yksilöllisesti, tämän takia maksan toimintahäiriön varhainen tunnistaminen on tärkeää. Useimmilla potilailla maksa-arvot normalisoituvat, kun masennuslääkkeen käyttö lopetetaan. Normalisoituminen voi tilanteesta riippuen kestää kuukausiakin. Toisaalta, jos vaurio on vakava ja se huomataan myöhään, voi se johtaa elinsiirtoon tai kuolemaan.
Pitäisikö masennuslääkkeitä käyttävien maksa-arvoja seurata?
Valmisteista vain agomelatiiniin on liitetty suositukset maksa-arvojen seurannan tiheydestä. Agomelatiinilääkehoidon aikana virallinen suositus on seurata ALAT- ja ASAT-pitoisuuksia ennen hoidon aloitusta sekä 3, 6, 12 ja 24 hoitoviikon kuluttua. Agomelatiinin ohjetta voisi käytännön työssä soveltaa myös muita masennuslääkkeitä käytettäessä, erityisesti kun kyseessä on riskipotilas ja suuremman riskin lääke.
Haluamme kuitenkin huomauttaa, että masennuslääkkeisiin liittyvä maksavaurion vaara on hyvin harvinainen. Tämä vaara ei saisi estää ketään saamasta asianmukaista lääkehoitoa masennuksensa hoitoon. Lääkärin tehtävänä on seurata potilaan tilannetta ja kertoa potilaalle mahdollisista lääkkeen haittavaikutuksista.
Perustuu Lääkärilehdessä 34/15 julkaistuun artikkeliin: Masennuslääkkeisiin liittyvät maksahaitat.
Lue lisää:
Rasvamaksa voi jäädä huomaamatta
Alkoholin kulutuksen kasvu lisää maksasairauksien riskiä
Kirjoittanut:
Merja Viikki
LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja, psykiatrian erikoislääkäri
Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikka
Esa Leinonen
LT, professori, ylilääkäri
Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja TAYS toimialue 5 (psykiatria)
Jorma Lahtela
LKT, dosentti, osastonylilääkäri
TAYS toimialue 1 (sisätaudit)
Muokannut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
