Ylilääkäri, professori Helena Isoniemi HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikasta kertoo, että alkoholisairauksien takia tehtävien maksansiirtojen tiukat kriteerit ovat pysyneet ennallaan. Alkoholin käytöstä pidättäytyminen on ehdoton vaatimus.
Leikkauksen edellytyksenä on kuuden kuukauden abstinenssi ja täydelliseen raittiuteen sitoutuminen elinsiirron jälkeen.
– Maksansiirtoa ei voida tehdä rajun alkoholihepatiitin akuutissa vaiheessa. Myös muiden elinten tulee olla sellaisessa kunnossa, että potilas kestää leikkauksen ja jälkihoitoon kuuluvan lääkityksen, Isoniemi sanoo.
Elinikäinen hyljinnänestolääkitys alentaa elimistön puolustuskykyä ja herkistää tulehduksille. Lisäksi elinsiirtopotilaiden syöpäriskin on havaittu kasvavan 2,5-kertaiseksi.
– Potilaalla ei saa olla myöskään isompaa sydänongelmaa, sillä leikkauksen yhteydessä voi tulla isoja verenkierrollisia ongelmia.
Apua uusista menetelmistä?
Isoniemi ei usko, että maksansiirtojen määrä tulee vastaisuudessakaan juuri lisääntymään alkoholisairauksien hoidossa, sillä potilasvalinnan kriteereistä pidetään kiinni, eikä ylimääräisiä maksoja ole siirrettäväksi.
Yksi mahdollisuus maksansiirtojen määrän lisäämiseen olisi kuitenkin ns. split-leikkaus, jossa elinluovuttajalta saatu maksa jaetaan kahdelle elinsiirtoa tarvitsevalle potilaalle.
– Split-leikkauksia on tehty Suomessa jokunen, mutta niiden tulokset eivät ole yhtä hyviä kuin kokonaista maksaa käytettäessä, Isoniemi sanoo.
Monissa Aasian maissa valtaosa maksansiirroista tehdään yhteiskunnallisista syistä eläviä luovuttajia käyttäen. Näitä toimenpiteitä on tehty jonkin verran myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta ei Suomessa.
– Elävän luovuttajan siirtoon liittyy 0,3–0,5 prosentin kuolleisuus, Isoniemi huomauttaa.
Suuri määrä alkoholimaksakirrooseja
Suomessa yleisimpiä aikuisten maksansiirron aiheita ovat primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC), primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) sekä äkillinen maksan toiminnan pettäminen.
Pohjoismaiden ulkopuolella alkoholiperäiset syyt ovat C-hepatiitin rinnalla maksansiirron tärkeimpiä aiheita. Suomessa C-hepatiitin aiheuttama kirroosi on harvinainen ja maksansiirron saavien alkoholimaksakirroosipotilaiden osuus jää PSC:n ja PBC:n yleisyyden takia pienemmäksi kuin muualla maailmassa.
– Alkoholin kulutus ja alkoholimaksakirroosien määrä ovat meillä EU-tilastojen kärjessä. Suomalaiset johtavat tilastoja myös alkoholimaksakirroosikuolleisuudessa, Isoniemi muistuttaa.
Tiina Lautala
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 25–32/2013
