Potilaan ja lääkärin välinen suhde puhuttaa yhä enemmän. Aihe on mietityttänyt myös lääkärikunnan ylintä, arkkiatri Risto Pelkosta (84).
– On sanottu, että potilas-lääkärisuhteen muuttuminen isällisestä suhteesta tasa-arvoiseen suuntaan on lääkintätaidon suurimpia uudistuksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Aikoinaan lääkäri päätti kokemuksensa, tietonsa ja intuitionsa perusteella, mikä on potilaalle parhaaksi. Potilas noudatti tai jätti noudattamatta saamiaan määräyksiä, Pelkonen kuvailee.
Nyt määräämisen aika on ohi. Pelkosen mielestä nykyinen potilas-lääkärisuhde muistuttaa parhaimmillaan kumppanuutta, jossa molemmat osapuolet ottavat toisensa huomioon. Vuoropuhelun avulla sovitaan yhteistyöstä ja hoidon tavoitteista.
Ajanpuute hankaloittaa hoitoa
Pelkosen mukaan potilaan pitää olla hoidon keskiössä, koska potilas on itse omien oireidensa paras asiantuntija.
– Potilaan oireet ovat hänen todellisuuttaan ja siksi tosiasia. Niiden ymmärtäminen ja merkitys selviää kuuntelemalla. Potilaalle on annettava aikaa kertoa, mikä on hänen huolensa, arkkiatri sanoo.
Hänen mukaansa juuri ajan puute on hyvän potilas-lääkärisuhteen vakavin este ja samalla tärkeä hoitovahinkojen lähde.
– Ajan puute johtuu monesta tekijästä. Tottahan kiireen syynä on usein liian suuri työmäärä, mutta yhtä suuria syitä asuu työoloissa ja työn järjestelyissä.
Pelkosen mukaan kiirettä lisää ehkä yllättäen myös tekniikan kehittyminen. Hänen mielestään on kuvitelmaa, että uudet tekniikat nopeuttavat potilastyötä. Mitä enemmän on tutkimus- ja hoitovaihtoehtoja sitä enemmän tarvitaan aikaa järkevien valintojen tekemiseen. Lisäksi huonot tietojärjestelmät vievät potilaalle tarkoitettua aikaan ja vaarantavat hoidon laadun.
Myös potilaan kanssa keskustelemiseen kuluu enemmän aikaa kuin ennen.
– Yhä useampi potilas kerää itse tietoa omasta sairaudestaan. Tiedon läpikäyminen yhdessä lääkärin kanssa vie aikaa, sillä internetistä ja ystäviltä saadun tiedon luotettavuus on hyvin vaihtelevaa. Tavoitteena on aina, että potilas oppisi itse pitkäaikaisen sairautensa asiantuntijaksi. Jos potilas ei ehdi kertoa vastaanoton aikana kaikkia ajatuksiaan, hän pettyy vastaanottotapahtumaan ja lääkäriinsä, Pelkonen sanoo.
Lääkäri on hyvän elämän asialla
Suomessa säädettiin ensimmäisenä maana maailmassa potilaan oikeuksia koskeva laki vuonna 1992. Tämä kertoo Pelkosen mielestä siitä, miten paljon potilasta arvostetaan terveydenhuollossa.
Arkkiatri luottaa ammattikuntaansa. Hän tietää, että potilaslääkärisuhteessa voi olla jännitteitä ja väärinkäsityksiä – kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa.
– Suomessa on runsaat 20 000 lääkäriä ja heidän joukkoonsa mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä: lyhytsanaisia ja pitkäpuheisia, iloisia ja totisia, nopeita ja hitaita. Kaikki osaavat ammattinsa. Yhtälailla ovat potilaatkin erilaisia. Siksi potilas-lääkärisuhteetkin vaihtelevat. Kopioita ei ole. Lääkärin eettisenä periaatteena on tavoitella hyvää ja välttää vahinkoa. Suurinta on lähimmäisen rakkaus, hän sanoo.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
