Helsingin Sydänpiirin jäsenille tehdystä kyselystä käy ilmi, että sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi. Vastaajista 41,8 prosenttia oletti, että sydämen vajaatoiminta voidaan parantaa ja ainoastaan 17,4 prosenttia tiesi, että sydämen vajaatoiminnassa kuolleisuus on suurempi kuin sydäninfarktin jälkeen tai monissa syöpätaudeissa.
Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä, yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes. Sen taustalla on aina yksi tai useampi muu sydänsairaus. Kyselyyn vastanneista sen sijaan lähes puolet (41,3 %) oletti, että kyseessä on itsenäinen sairaus.
Monet sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat eivät hakeudu hoitoon, vaikka he kyselyssä tunnistivatkin sairauteen liittyviä oireita ja omahoitoon liittyviä faktoja melko hyvin. Helsingin Sydänpiiri ry:n mukaan potilaat olisi tärkeää saada hoidon piiriin, sillä asianmukaisella hoidolla voidaan oireiden vähentämisen lisäksi myös usein parantaa ennustetta.
Nopea painonnousu merkki pahenemisesta
Taudin pahenemisen oireista vastaajat tunnistivat hyvin yöllisen hengenahdistuksen (75,4 %) ja jalkojen turvotuksen (76,1 %). Sen sijaan nopeaan painonnousuun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Vain 29 prosenttia vastaajista tunnisti sen sydämen vajaatoiminnan pahenemisen merkiksi.
Vain 16,8 prosenttia vastaajista punnitsee itsensä joka päivä ja neljännes ottaisi lääkäriin tai hoitajaan yhteyttä, mikäli paino nousisi viikossa kaksi kiloa.
Esimerkiksi Sydänliiton omahoito-ohjeiden mukaan nopea ja selittämätön painonnousu on selvä hälytysmerkki oireiden pahenemisesta. Nopeaksi painonnousuksi lasketaan 2–3 kiloa parissa päivässä tai 4–5 kiloa viikossa.
Sydämen vajaatoimintapäivä 8.toukokuuta
Suomen Kardiologisen Seuran Sydämen vajaatoimintajaoksen puheenjohtaja, kardiologian erikoislääkäri Johan Lassus ei ole yllättynyt tuloksista. Hän toivookin, että 8. toukokuuta vietettävä sydämen vajaatoimintapäivä lisäisi tietoa sairaudesta.
– Tutkimuksen perusteella sydämen vajaatoiminnan lääkehoito toteutuu potilailla tunnollisesti, mutta elämäntapahoitoa ja riittävän säännöllisen seurannan järjestämistä voidaan vielä parantaa. Oireiden pahentuessa vajaatoimintapotilaalla pitäisi olla terveydenhuollon henkilö tai yksikkö, mihin voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä, sanoo Lassus.
Hänen mukaansa terveydenhuollossa pitäisi panostaa myös taustalla vaikuttavien sydänsairauksien, kuten sepelvaltimo- tai verenpainetaudin, hyvään hoitoon jo ennen vajaatoiminnan kehittymistä.
– Toivoisin, että tieto vajaatoiminnan huonosta ennusteesta lisäisi myös motivaatiota ennaltaehkäisevään hoitoon, hän sanoo.
Huhtikuun alussa toteutettuun Sydämen vajaatoimintaa koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 414 Helsingin Sydänpiirin jäsentä. Naisia vastaajista oli 54,3 % ja miehiä 45,7 %. Vastaajista 22 % (n=95) sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Novartis Finland Oy on tukenut kyselyn toteuttamista.
Lähde:
Helsingin Sydänpiiri ry
Kuva:
Panthermedia
