Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen ja keittiön vakavat kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lasten riskiä sairastua astmaan. Sen sijaan kodin muiden tilojen, kuten kosteiden tilojen, ullakon tai kellarin kosteusvaurioilla ei havaittu yhteyttä lasten hengitystieoireisiin tai astmaan, todetaan THL:n tutkijan, TtM Anne Karvosen ympäristöepidemiologian alan väitöskirjassa.
Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-atooppisilla lapsilla.
Tutkimus seurasi 396:ää vuosina 2002–2005 syntynyttä suomalaislasta. Atooppinen herkistyminen 19 allergeenille mitattiin seeruminäytteistä yhden vuoden ja kuuden vuoden iässä.
Tutkimusinsinööri teki kodin kosteusvauriokuntokartoituksen, kun lapset olivat keskimäärin viiden kuukauden ikäisiä. Lasten terveyttä ja muita tuloksia mahdollisesti sekoittavia tekijöitä selvitettiin kyselylomakkein kuuteen ikävuoteen asti.
Tulosten mukaan vaikeat kosteusvauriot ja näkyvä home lapsen makuuhuoneessa varhaislapsuudessa lisäsivät astmaan sairastumisen riskiä kuuden ensimmäisen elinvuoden aikana ja kuuden vuoden iässä. Tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevauriot aiheuttavat pysyvää astmaa, eivätkä ainoastaan pahenna astman oireita.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lasten elinympäristön kokonaismikrobialtistusta keräämällä kodeista huonepölynäytteet, kun lapset olivat kahden kuukauden ikäisiä. Mikrobien kokonaismäärässä huomioitiin bakteerit ja homeet.
Tutkimuksen mukaan elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ennusti paremmin astmaan sairastumisen riskiä kuin yksittäiset mikrobimarkkerit. Sen sijaan elinympäristön mikrobien suuri kokonaismäärä ja lajien moninaisuus saattavat vähentää astmaan sairastumista.
Tutkimuksessa huomautetaan, että kodin kosteusvauriot kannattaa korjata huolellisesti ja nopeasti, että altistuminen jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
TtM Anne Karvosen väitöskirja Microbial Exposure and Childhood Asthma – Protective and Adverse Effects tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 16.11.2012.
Kuva: Pixmac
