Kesän huolet: Borrelioosi ja puutiaisaivokuume

Kevät herättää punkkipelon talviunestaan. Potilaan Lääkärilehti keräsi tietopaketin punkkien eli puutiasten aiheuttamista sairauksista ja selvitti, kuinka suuresta huolesta on kyse.

Punkkikeskustelu käy jälleen kiivaana. Punkkirokotteiden mainokset ja punkkibussit herättävät ristiriitaisia tunteita. Mikä on suomalaisen sairastumisriski? Kuka tarvitsee rokotteen? Voinko minä sairastua?

Puutiaisia pelkäävän kannattaa tietää muutamia punkkeihin ja niiden välittämiin tauteihin liittyviä asioita.

Ensinnäkin borrelioosin aiheuttaa bakteeri ja se voidaan parantaa antibioottikuurilla. Sen sijaan puutiaisaivokuumeen aiheuttaa virus, eikä tautiin ole parantavaa hoitoa.

Toiseksi: "Punkkirokote" ei suojaa borrelioosilta, vaan ainoastaan puutiaisaivokuumeelta.

Kolmanneksi: Riski saada borrelioosi yksittäisestä punkin puremasta on pieni. Suomessa noin joka viides punkki kantaa Borrelia-bakteeria. Punkin pitää olla ihossa kiinni noin vuorokauden ajan ennen kuin bakteeri siirtyy punkista ihmiseen. Arviolta 1–2 prosenttia punkin puremista johtaa tartuntaan.

Neljänneksi: Puutiaisaivokuume on borrelioosia noin sata kertaa harvinaisempi. Puutiaisaivokuumevirusta esiintyy punkeissa vain tietyillä rajallisilla alueilla Suomessa. Sielläkin yleensä vain noin joka sadas punkki kantaa TBE-virusta.

BORRELIOOSI ELI LYMEN TAUTI

Ainakin 4 000 suomalaista saa vuosittain borrelioosin hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen puremasta. Eri tutkimuksissa on todettu, että oireita saa noin 50–80 prosenttia tartunnan saaneista.

Borrelia-bakteeri elää punkin suolikanavassa, mistä se veriaterian aktivoimana siirtyy punkin verenkierron välityksellä sylkirauhasiin. Tämän takia borrelioosi tarttuu punkista ihmiseen erittäin harvoin, jos punkki on saatu poistettua kymmenen tunnin sisällä sen kiinnittymisestä ihoon.

➤ Oireet

Punkin puremakohtaan tulee lähes kaikilla 2–3 senttimetrin läpimittainen punoitus. Tämä ei vielä merkitse infektiota.

Jos jälki on yli viiden sentin läpimittainen ja ilmestyy viikon kuluttua puremasta, on kyseessä todennäköisesti borrelioosin varhainen muoto eli Erythema migrans -ihottuma.

Erythema migrans -ihottuman keskiosa voi vaalentua kasvaessaan ja toisinaan keholla voi olla useitakin ihomuutoksia. Hoitamattomana ihottuma häviää itsestään yleensä muutamien viikkojen kuluessa.

Huomattavasti harvinaisempi borrelioosin varhaisvaiheen iho-oire on sinertävä, aristamaton, sileäpintainen, pehmeä kyhmy borrelia lymfosytooma. Se esiintyy tavallisimmin korvalehdessä, kivespussissa tai nännin seudussa.

Pidemmälle kehittyneen borrelioosin myöhäisoireet ovat moninaiset. Niitä voi esiintyä muun muassa ihossa, nivelissä, hermostossa ja sydämessä.

➤ Toteaminen

Puremakohdasta alkava ja yli viiden senttimetrin läpimittaiseksi kasvava Erythema migrans -ihottuma on selvä merkki tuoreesta borrelioosista.

Verestä tehtävät vasta-ainetutkimukset voivat auttaa diagnoosin tekoa. Vasta-aineita on todettavissa kuitenkin vasta useita viikkoja tartunnan saamisen jälkeen. Tämän takia tuoreen ihottuman hoito aloitetaan pelkän vahvan borrelioosiepäilyn perusteella heti, ilman vasta-ainetestiä.

➤ Hoito

Jos ihosta löytyy punkki, se pitää vetää ulos. Punkki pitää irrottaa varovasti kiertäen pihdeillä.

Jos punkki saadaan irrotettua alle vuorokauden kuluessa kiinnittymisestä, pienenee Borrelia-tartunnan riski. Tämän takia punkkipinsetit pitäisi löytyä jokaisesta taloudesta ja iho pitäisi tarkastaa päivittäin.

Borrelioosi hoidetaan antibioottikuurilla, tavallisimmin suun kautta nautittavalla penisilliinillä.

Myöhäisborrelioosissa käytetään usein laskimonsisäistä antibioottikuuria – silloinkin hoitotulokset ovat yleensä hyvät.

➤ Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa mennä, jos iholle ilmestyy keväällä, kesällä tai syksyllä laajeneva ihomuutos (tai useita ihomuutoksia). Lääkäriin pitää mennä myös, jos punkin pureman jälkeisten viikkojen kuluessa ilmenee lämpöilyä, väsymystä, päänsärkyä tai muuta selittämätöntä kipuilua.

➤ Ehkäisy

Tärkeintä on välttää punkinpuremia luonnossa liikkuessa. Alueilla, joilla tiedetään esiintyvän punkkeja, kannattaa pitää pitkähihaisia paitoja ja pitkiä housuja.

Ulkoilun jälkeen iho pitäisi tarkastaa (hiuspohjaa unohtamatta), kiinnittyneiden puutiaisten varalta. Myös perheen sisätiloissa majailevat lemmikit kannattaa tarkastaa, jotta ne eivät toisi punkkeja sisälle.

PUUTIAISAIVOTULEHDUS

Puutiaisaivotulehduksen aiheuttaa flaviviruksiin kuuluva Tick borne encephalitis -virus (TBE). Euroopassa tautia esiintyy laajalti Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Suomessa tauti on melko harvinainen ja sitä esiintyy vain Ahvenanmaalla ja rajoitetuilla alueilla Manner-Suomessa.

Tauti leviää punkin pureman välityksellä, mutta viruksen voi saada myös pastöroimattomasta maidosta. Infektioista yli puolet on oireettomia.

TBE-virus tarttuu hyvin nopeasti punkin syljestä eikä borrelioositartunnan estämiseksi suositeltu punkkisyyni estä TBE-virustartuntaa.

➤ Oireet

Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Alle kolmannes tartunnoista (alle kouluikäisillä lapsilla tuskin koskaan) johtaa oireisiin.

Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4─28 päivän välillä. Yleensä noin viikon kuluttua puremasta potilaalla on kuumeilua ja epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää noin 4─7 päivää ja valtaosa infektioista päättyy tähän.

Noin viikon (3–21 vuorokauden) kuumeettoman jakson jälkeen 20─30 prosenttia sairastuneista saa varsinaisen aivokuumeen. Aivokuumejakson aikana potilaalla on kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.

Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on noin 0,5─1 prosenttia.

Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. Jopa kolmannekselle tautiin sairastuneista jää pysyviä oireita. Näistä tavallisimpia ovat muisti- ja keskittymisvaikeudet ja lihasheikkous.

Mitä iäkkäämpi saa tartunnan, sitä enemmän jää vaurioita.

➤ Toteaminen

Tuoreessa puutiaisaivotulehduksessa muodostuu TBE-virusvasta-aineita, jotka voidaan todeta verikokeella. Myös selkäydinnesteestä voidaan tutkia vasta-aineet. Kerran sairastettu tauti jättää elinikäisen suojan eli immuniteetin.

➤ Milloin lääkäriin?

TBE saattaa aiheuttaa kuumeisen yleisinfektion lähiviikkojen sisällä punkin puremasta. Mikäli tällainen kuumetauti ilmaantuu keskellä kesää noin viikon tai kahden punkin pureman jälkeen, olisi syytä mennä lääkäriin.

➤ Hoito

Puutiaisaivotulehdus on virustauti eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa. Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa.

➤ Ehkäisy

Puutiaisaivotulehdusalueella liikkuessa tulisi pukeutua pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen. Koska virus tarttuu nopeasti punkin pureman jälkeen, ei perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa auta puutiaisaivotulehduksen ehkäisyssä.

Puutiaisaivokuumeeseen on saatavilla tehokas ja turvallinen rokote. Se on tarpeen riskialueilla asuville tai ko. paikoissa usein vieraileville. Rokotetta annetaan aikaisemmin rokottamattomille aikuisille ja lapsille yhteensä kolme annosta lihakseen 12 kuukauden sisällä. Kaksi ensimmäistä rokoteannosta on hyvä ottaa talvella ja varhain keväällä ennen puutiaiskautta. Kolmas pistos annetaan seuraavana talvikautena. Rokotteen tehosteannos tarvitaan 3-5 vuoden välein.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Avuksi:
Kuvia erilaisista ihomuutoksista

Tarkastanut:
Pekka Suomalainen
Etelä-Karjalan keskussairaalan infektioyksikön ylilääkäri
Miikka Peltomaa
dosentti
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Korvalääkärikeskus Aino

Lähteet:
THL
Terveyskirjasto
Punkki.net
EUCALB

Kuvassa: Vuonna 2013 positiiviset borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen serologiset löydökset (löydöt seerumista). Lähde THL.

Lue myös:
Onko punkki pelottava
"Borrelioosin diagnoosiin tarvitaan lääkäriä eikä internetiä"  

Juttua tarkennettu 30.05.2014. Tutkimusten mukaan punkki pitäisi irrottaa vain pihdeillä, ei tukahduttaen.