Hoitoonpääsy on terveyskeskusten pullonkaula. Kansalaiset ovat tyytymättömiä siihen, vaikka tilanne on viime vuosina hieman parantunut, osoittaa Lääkäriliiton tutkimus.
Myös Espoolla on ollut ongelmia: jonot lääkärin vastaanotolle ovat olleet luvattoman pitkät, lääkäreistä on ollut pulaa ja henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta.
Vuoden 2013 alussa Espoon terveyspalvelujen johtajaksi palkattiin kaupallisen koulutuksen saanut lääkäri Eetu Salunen. Salunen lupasi pistää tuulemaan. Hän sanoi uudistavansa johtamista, vähentävänsä byrokratiaa ja lisäävänsä tukea nuorille lääkäreille.
Onko tilanne sen jälkeen muuttunut?
– Jonot ovat lyhentyneet ja potilaat ovat aiempaa tyytyväisempiä, Salunen sanoo.
Salusen mukaan jonot olivat ryöpsähtäneet pitkiksi syksyllä 2012. Tilanne heikkeni nopeasti, kun kaupunki säästi eikä sijaisia saanut palkata. Sinällään Espooseen pitäisi olla helppo saada hoitohenkilökuntaa.
– Sijainti on hyvä ja kaupunkilaiset melko nuoria ja terveitä. Ei tänne pitäisi olla mitään ongelmaa rekrytoida.
Työnhakijamäärät ovat kasvaneet
Tällä hetkellä Espoo ei pode pahaa lääkärivajetta. Vuokralääkäreistäkin on päästy. Ihan niin pysyviä työsuhteita ei ole saatu aikaan kuin Salunen aloittaessaan toivoi.
– Meillä on edelleen paljon nuoria lääkäreitä ja paljon vaihtuvuutta. Siihen on ollut sopeuduttava.
Kokeneet lääkärit tulisivat Salusen mukaan kaupungille halvemmiksi, vaikka heidän palkkatasonsa on kovempi kuin nuorilla lääkäreillä.
– Nuoret maksavat oppirahoja, he kirjoittavat enemmän lähetteitä ja teettävät tutkimuksia.
Tutorlääkäreitä on yritetty saada lisää, mutta kokeneita lääkäreitä ei ole ollut helppo saada sitoutumaan nuorten lääkäreiden avuksi. Perehdytystä on kehitetty ja Salunen vakuuttaa sen olevan nykyään parempaa kuin ennen.
Hän arvioi, että tehdyt muutokset ovat olleet oikeanlaisia, sillä hakijamäärät ovat kasvaneet. Tosin myös työtilanne pääkaupunkiseudulla on muuttunut.
– Isoja opiskelijaryhmiä valmistuu lääketieteellisestä tiedekunnasta ja toisaalta yksityinen sektori näyttää olevan supistumassa.
Tarkempaa seurantaa
Salunen on uudistanut johtamista yhdessä johtavan ylilääkärin Tuija Kumpulaisen kanssa. Työnjakoa on kehitetty ja puuttuvia apulaisylilääkäreitä on saatu palkatuksi. Terveysasemille on annettu mahdollisuuksia kehittää itse omaa toimintaansa. Tuloksia seurataan tarkemmin kuin ennen ja jos tavoitteita ei saavuteta, mietitään heti, miten tilanne voitaisiin korjata. Kustannusten seuraaminen on tehty aiempaa helpommaksi.
– Tuottavuutta voi nykyään seurata terveysasemittain. Näemme helposti, kuka käyttää resursseja tehokkaimmin.
Kaksi terveysasemaa on ulkoistettu – tai tuotetaan alihankintana, kuten Salunen mieluummin sanoo. Salunen on tyytyväinen näiden terveysasemien, Oma Lääkärisi Espoontorin ja Oma Lääkärisi Puolarmetsän, toimintaan. Ne ovat hänen mukaansa muutoksissa ketterämpiä kuin kunnallisen byrokratian ehdoilla toimivat omat terveysasemat.
– Aluksi potilaita siirtyi jonkin verran läheiseltä Samarian terveysasemalta Espoontorille. Sittemmin potilaita on siirtynyt myös takaisin. Molemmat terveysasemat toimivat nyt hyvin.
Salusen mukaan viime vuonna tehtiin kaiken kaikkiaan hyvää tulosta.
– Tuottavuus nousi, saatiin säästöjä aikaiseksi, sekä työtyytyväisyys että potilastyytyväisyys kasvoivat, hän kehuu.
Vanhat ja sairaat terveyskeskukseen
Hoitoonpääsyssä on edelleen isoja eroja terveysasemien välillä. Suurimmassa osassa jonot olivat syksyllä alle 20 päivän mittaisia, mutta Matinkylässä jono oli venähtänyt 59 päivään. Tähän on tarkoitus puuttua tänä keväänä.
– Matinkylä on sosioekonomisesti kuormittavampi kuin moni muu alue, Salunen toteaa.
Kaikki ei ole mennyt niin kuin hän suunnitteli.
– Ajattelin esimerkiksi, että ihmiset vaihtaisivat enemmän terveysasemaa ja tasaisivat siten kysyntää. Sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut kovin paljon.
Salunen on ollut pettynyt siihen, miten vaikeaa julkisessa terveydenhuollossa on palkita erityisen tehokkaita työntekijöitä hyvästä tuloksesta. Myös tietojärjestelmät ovat osoittautuneet odotettua kankeammiksi.
Espoossa on tänä vuonna tavoitteena, että jonot terveyskeskuslääkärin vastaanotoille saataisiin keskimäärin 14 päivään. Paljon lyhyemmiksi jonoja ei ole Salusen mukaan syytä painaa.
– Jos terveyskeskukset toimivat liian hyvin, potilaita alkaa tulla työterveyshuollosta terveyskeskusten asiakkaiksi. Meillä ei ole rahaa tuottaa terveyspalveluja kaikille. Minusta terveyskeskusten pitäisi keskittyä hoitamaan pitkäaikaissairaita ja vanhoja.
Turha purnata vaativista potilaista
Eetu Salunen on ehtinyt välillä pukea itsekin lääkärintakin ylleen. Kesällä 2013 hän teki yhden viikon terveyskeskuslääkärin töitä Samarian terveysasemalla. Viime syksynä hän työskenteli viikon Kuusamon terveyskeskuksessa.
– Huomasin, että oma osaamiseni on rapistunut harjoituksen puutteessa.
Salusen havainnon mukaan kuusamolaiset ovat sairaampia kuin espoolaiset.
– Pääkaupunkiseudulla lääkärit purnaavat joskus vaativista potilaista. Kuusamossa huomasin, ettei ole hyvä sekään, jos odotetaan liian kauan, ennen kuin tullaan vastaanotolle.
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 11/15.
