Vastikään julkaistun FINRES-Vet 2010-2012 -raportin mukaan antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat lisääntyneet huolestuttavasti koirilla ja kissoilla. Esimerkiksi laajakirjoisia beeta-laktamaaseja (nk. ESBL) tuottavien bakteerien osuus kolminkertaistui 1,5 prosentista 4,3 prosenttiin seurantajakson aikana.
Tuore esimerkki ilmiöstä saatiin tällä viikolla, kun Helsingin yliopisto uutisoi, että Suomessa löydettiin ensimmäistä kertaa antibiooteille erittäin vastustuskykyinen NDM-Escherichia coli bakteeri koiralta. Bakteeri eristettiin itäsuomalaisen koiran korvanäytteestä ja koiraa oli lääkitty useilla antibiooteilla.
Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala on kehityksestä huolissaan. Hän kertoo, että sairastuneen koiran näyte oli lähetetty eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorioon.
– Me otimme yhteyttä näytteen lähettäneeseen eläinlääkäriin ja myös eläimen omistajaan. Bakteerin alkuperää ei tiedetä, mutta se on luultavasti tarttunut ihmisestä eläimeen. Koirassa bakteeri on selviytynyt runsaan antibioottien käytön takia, Rantala pohtii.
Antibioottihoitoja harkiten
Rantalan mukaan antibioottien käyttöön pitäisi suhtautua vakavasti. Väärinkäyttö vaikuttaa lopulta koko ekosysteemiin, myös ihmisiin. Jos antibioottien liiallista käyttöä jatketaan, bakteerien vastustuskyky kasvaa ja lopulta asiasta kärsivät kaikki, kun bakteereja vastaan ei olekaan lääkkeitä.
Rantalan mukaan lemmikkieläimillä, erityisesti koirilla on usein kroonisia iho- ja korvaoireita, joiden taustalla on allergia tai atopia. Nämä lemmikit ovat hänen mukaansa usein antibioottikierteessä. Antibioottihoitoa on annettu liian pitkään, vaikka selvää vastetta ei ole.
– Myös potilaita, joiden oireiden syy ei selviä tai syyn selvittäminen on vaikeaa, saatetaan hoitaa pitkillä antibioottikuureilla. Lisäksi antibiootteja käytetään turhan helposti hengitystieoireiluun, ripulioireisiin ja sellaisiin haavoihin ja pinnallisiin ihotulehduksiin, jotka hoituisivat hyvällä paikallishoidolla, hän sanoo.
Rantalan kertoo myös, että antibioottihoitoja jatketaan monesti varmuuden vuoksi, vaikka eläin olisikin jo parantunut.
– Tämä johtuu osin myös oppikirjoista – usein oppikirjat suosittelevat viikkokausienkin hoitoa tiettyihin tiloihin, vaikka tieteellinen näyttö hoitoprotokollasta ei ole tai se on vähäinen. Alan tutkimukseen tulisikin panostaa ja vanhoja käytäntöjä kyseenalaistaa, hän sanoo.
Rantalan mielestä antibiootteja käytetään tällä hetkellä liian huolimattomasti. Hän ottaa esille FinresVet 2010–2012 raportin, josta selviää, että esimerkiksi koirien ja kissojen E.coli-bakteereista, jo lähes kolmannes on resistenttejä virtsatieinfektioiden ensilinjan lääkkeelle ja toisellekin vaihtoehdolle resistenssiä lähestyy 20 prosenttia.
– Näiden eläinten E.coli-bakteereista jo 4 prosenttia on ns. ESBL-kantoja, joka on NDM-bakteerista vähän kesympi versio. Se ei kuitenkaan ole eläinlääkärin kannalta kesy versio, koska ESBL-bakteerien aiheuttamia infektioihin ei usein ole tehokkaita lääkkeitä. Mikäli jatkamme nykymenoa, meillä ei ole kohta lääkkeitä tavallisenkaan virtsatieinfektion hoitoon, hän sanoo.
Rantalan mielestä kyseessä onkin eläinsuojelullinen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeä kysymys. Antibiootteja pitäisi käyttää vain todelliseen tarpeeseen.
Mikä NDM-bakteeri?
NDM-bakteeritartunta on usein oireeton ja bakteerit ovat usein vastustuskykyisiä lähes kaikille antibiooteille. Bakteerit eivät ole perusterveille ihmisille tai eläimille vaarallisia, mutta niiden aiheuttamia infektioita on vaikea hoitaa tehokkaiden lääkkeiden puuttuessa. Ne ovat aiheuttaneet maailmalla useita sairaalaepidemioita. Bakteerit voivat myös levitä ihmisten ja eläinten välillä.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
