Allergiaohjelman vaikutukset näkyvät jo viiden vuoden jälkeen. Se on harvinaisen hyvin kansanterveysohjelmalle, sanoo professori Erkka Valovirta.
Allergiaohjelmalla pyritään ehkäisemään allergioita vahvistamalla sietokykyä. Suurin ohjelman mukanaan tuoma muutos on ollut se, että allergeenien turhasta välttämisestä on luovuttu.
Seurauksena allergiaruokavaliot ovat vähentyneet kouluissa ja päiväkodeissa 20–25 % kun välttämisdieettien todellinen tarve on kartoitettu.
– Joillain alueilla allergiaruokavalioista on pystytty purkamaan puolet, sanoo allergiaohjelman asiantuntijalääkärinä toimiva Valovirta.
Parempaa siedätystä
Allergiaohjelman vaikutukset näkyvät monessa. Astman ja allergian aiheuttamat kustannukset ovat vähentyneet. Varmistettujen työperäisten allergisten nuhien ja ihottumien määrä on vähentynyt yli 30 %. Siedätyshoitojen määrä on kasvanut yli 30 %.
Allergiaohjelma alkoi vuonna 2008 ja se kestää vuoteen 2018.
– Seuraavien viiden vuoden aikana tavoitteena on laajentaa allergiaohjelman vaikutuksia. Pyrimme siihen, että potilaiden allergiat ja astma saataisiin parempaan hallintaan silloinkin, kun oireettomuuteen ei päästä. Tavoitteena on myös päästä kokonaan eroon astma- ja anafylaksiakuolemista.
Kaikkiin sairaanhoitopiireihin pitäisi perustaa allergiatyöryhmä organisoimaan alueellista koulutusta. Nyt allergiatyöryhmiä on kymmenen.
Allergiaohjelmaa on levitetty terveydenhuollon työntekijöille kouluttamalla ahkerasti.
– Olemme kouluttaneet tähän mennessä 13 000 ihmistä. Koulutukset ovat moniammatillisia, mukana on lääkäreitä, ravitsemusneuvojia, hoitajia, farmaseutteja, Valovirta kertoo.
Allergiaohjelma kiinnostaa maailmalla
Allergiaohjelma lähti liikkeelle 2000-luvun puolivälissä, kun ohjausryhmä keräsi yhteen tieteellisen tiedon sietokyvystä ja sen kehittymisestä. Astma ja allergia ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti viimeisen 50 vuoden ajan. Allergioiden alkuperää ja syytä ei vieläkään tunneta täysin. Se tiedetään, että kontaktit maaperän mikro-organismeihin vaikuttavat ihmisen mikrobistoon. Ihminen tarvitsee jo varhaislapsuudessa kontakteja ympäristön mikro-organismeihin ravinnon, kosketuksen ja hengityksen kautta. Siten immuunijärjestelmä oppii reagoimaan oikein vaarattomiin partikkeleihin ja taudinaiheuttajiin.
Suomen allergiaohjelma kiinnostaa maailmalla.
– Ainakin Norjassa, Bulgariassa ja Italiassa suunnitellaan toimia meidän mallimme pohjalta, Valovirta kertoo.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
