Raskauden keskeytys herättää paljon tunteita, mutta harvemmin keskustellaan siitä, miltä abortin läpikäyneestä naisesta tuntuu ja miten häntä tulisi hoitaa. Näihin kysymyksiin psykologian maisteri ja lääkäriopiskelija Lauri Kivikoski on yrittänyt löytää vastauksia.
Hänen mukaansa osa naisista katuu aborttia vuosienkin jälkeen. Tämä johtuu usein siitä, ettei nainen ole miettinyt päätöstänsä kunnolla loppuun saakka tai on antanut muiden päättää puolestaan.
Kivikoski korostaakin hoitavan lääkärin roolia raskauden keskeytyspäätöksen tekemisessä. Lääkäri saattaa olla ainoa henkilö, jonka kanssa nainen voi keskustella tilanteestaan puolueettomasti. Se, miten lääkäri toimii voi vaikuttaa naisen loppu elämään.
Naisen oltava varma päätöksestään
Kivikosken mukaan abortille voi olla lukuisia eri syitä ja jokaisen naisen tilanne on ainutlaatuinen. Syynä voi olla läheisten painostus, pelko siitä, ettei sovi äidiksi, rahan puute tai halu opiskella.
Lääkärin pitäisikin käydä naisen kanssa läpi näitä ajatuksia, esitellä yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ja keskustella mahdollisuudesta antaa lapsi adoptoitavaksi tai sijaisperheeseen. Naiselle tulisi myös kertoa, mistä hänen on mahdollista saada tukea abortin tekemisen jälkeen tai jos hän päättää jatkaa yllätysraskautta.
– Tinkimätön tosiasia on, että raskaus ei pyyhkiydy pois naisen elämänhistoriasta. Valitsi hän, mitä tahansa. Jos päätös tehdään hätiköiden tai painostuksen alla, vaarana on syyllisyyden, häpeän ja välttelytarpeen kehittyminen. Naisen pitää olla varma, että päätös vastaa hänen omia toiveitaan ja arvojaan, eikä kenenkään muun. Naisen tulee olla itselleen avoin ja kulkea mielessään läpi jokainen eri vaihtoehto raskauden jatkamisen suhteen, Kivikoski sanoo.
Yllätysraskaus on usein läheisille järkytys ja he saattavat reagoida aggressiivisesti tai uhata hylkäämisellä. Kivikoski muistuttaakin, että kumppanin, perheen tai yhteisön painostukseen ei kannata koskaan suostua. Hänen mielestään tärkeintä on, että nainen puolustaa sitä, mihin itse uskoo ja mitä elämältään haluaa.
– Nainen tekee itselleen haittaa, jos hän keskeyttää raskauden täyttääkseen muiden odotukset. Aidosti välittävät ihmiset kyllä lopulta kääntyvät naisen ratkaisun puolelle, kunhan selviävät omasta järkytyksestään, hän sanoo.
Kivikoski muistuttaa, että joskus paine keskeytykseen voi tulla myös sisältä päin. Nainen saattaa kieltäytyä ajattelemasta raskauden jatkamista, koska lapsen saaminen muuttaisi tulevaisuuden suunnitelmat.
– Tämä voi tuottaa syvää turvattomuutta. Kyse on nykyajan laajemmasta ilmiöstä, jossa elämään heittäytymistä pidetään lähinnä vastuuttomuutena.
Ei päätöstä ensimmäisellä tapaamisella
Mutta minkälaista tukea raskauden keskeytystä suunnitteleva nainen Suomessa saa? Kivikosken mukaan käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja hoidon laatu riippuu liikaa siitä, miten hoitohenkilökunta on perehtynyt asiaan.
Tästä syystä Kivikoski on tehnyt kyselylomakkeen, joka auttaa hoitohenkilökuntaa kohtaamaan raskauden keskeytystä suunnitteleva potilas. Yllätysraskautta käsittelevä kyselylomake on kaikkien saatavilla ja naisen kannattaa katsoa sitä valmiiksi jo ennen vastaanotolle menoa. Linkki lomakkeeseen löytyy artikkelin lopusta.
Kivikoski suosittelee, että potilas tavataan ainakin kaksi kertaa ennen raskauden päättämistä.
– Ensimmäisen tapaamiskerran voi pitää asiaan perehtynyt hoitaja tai lääkäri. Potilaalle pitäisi korostaa, että tällä tapaamisella ei vielä tehdä päätöksiä. Tarkoituksena on keskittyä naisen psyykkisen kuorman helpottamiseen ja tilanteen rauhoittamiseen.
Tämän jälkeen pidetään muutaman vuorokauden harkinta-aika, jonka jälkeen järjestetään uusi tapaaminen. Tällöin lääkärin kanssa keskustellaan lomakkeessa olevista asioista ja päätetään raskauden jatkosta. Naista ei pidä myötäillä tai johdatella, vaan tarkoitus on auttaa naista tarkastelemaan tilannettaan eri kanteilta ja tekemään sitten itsenäinen päätös.
Joskus voi käydä niinkin, että nainen ei tahdo keskustella ja haluaa keskeytyksen mahdollisimman pian. Kivikosken mielestä kiirehtiminen viittaa puolustusmekanismien epätarkoituksenmukaiseen toimintaan.
– Tällä tarkoitan sitä, että kriisien keskellä ihmismieli on taipuvainen käynnistämään erilaisia puolustuskeinoja, jotka valikoivat ja vääristävät ajatuksia ja tunteita suojellakseen henkilön psyykkistä tasapainoa.
Kivikoski korostaakin, että tutkimusten mukaan keskusteluun kielteisimmin suhtautuvat naiset tuntevat lopuksi hyötyneensä puhumisesta muita enemmän. Lääkärin velvollisuus on turvata potilaan hyvä hoito, eikä lähteä naisen hätään mukaan.
Suru painaa
Tutkimuksista käy ilmi, että raskauden keskeyttäneet naiset kokevat vuosien ajan enemmän syyllisyyttä ja häpeää kuin keskenmenon läpikäyneet.
Kivikosken mukaan yhtenä syynä voi olla se, että keskenmenossa raskauden päättyminen ei yleensä riipu naisesta. Abortin tehnyt nainen pyytää, että raskaus lopetetaan.
– Keskenmenon kokeneet naiset saattavat saada eri tavalla tukea kuin aborttiin päätyneet. Osa saattaa ajatella, että abortin tehnyt nainen ei saisi surra raskauden keskeytymistä.
Kivikosken mukaan moni nainen suree sitä, että on joutunut valitsemaan huonojen vaihtoehtojen väliltä. Hän muistuttaa, että kaikki joutuvat joskus kohtaamaan vastaavanlaisia tilanteita, siksi kenelläkään ei pitäisi olla varaa paheksua tai laiminlyödä surevaa läheistään.
– Vastuullinen ihminen oppii tilanteesta myös ilman, että hänet lytätään tai ohitetaan. Kukaan ei voi koskaan täysin ymmärtää sitä asemaa, jossa nainen on joutunut tekemään parhaaksi näkemänsä ratkaisun. Tilanne on usein monen tekijän summa, josta nainen joutuu kantamaan kokonaisvastuun. Naisella on täysi oikeus odottaa, että elämä jatkuu ja rinnalla seisovat ne samat ihmiset kuin ennen tätä vaikeaa päätöstä. Kysymys on syvästi naiseuteen liittyvästä päätöksestä: naisen kehosta. Siksi kyseessä on päätös, jota kukaan muu ei voi tehdä, hän sanoo.
Abortteja tehdään monista syistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan toistuvat raskaudenkeskeytykset ovat lisääntyneet, ja ne painottuvat yhtä nuoremmille. Lauri Kivikosken mukaan syitä löytyy niin naisista, terveydenhuollosta kuin mediastakin.
– Valitettavan usein aborttitilanteissa kyse on jaksamattomuudesta paneutua omaan seksuaaliterveyteen ja ehkäisyyn. Syynä voi olla elämän kuormittavuus tai kiireet. On myös tilanteita, joissa nainen luopuu hormonaalisesta ehkäisystä, koska ensimmäinen valmiste ei sattunut olemaan sopiva.
Kivikoski huomauttaa, että raskauden keskeytyksiä tehdään edelleen paljon jo synnyttäneille naisille. Syitä on monia. Osa luulee, että rintaruokinta on luotettava ehkäisymenetelmä tai että ehkäisyvalmisteita ei saa käyttää imettäessä. Osa vain unohtaa ehkäisyn elämänmuutoksen keskellä. Siksi neuvolassa pitäisi muistaa keskustella myös jatkoehkäisystä naisen kanssa.
Kivikoski toivoisi, että terveystiedon tunneilla muistettaisiin keskustella myös seksielämän aloittamiseen liittyvistä velvollisuuksista. Perusterveydenhuollossa sen sijaan pitäisi varmistaa toistuvasti, että jokaisella seksuaalisesti aktiivisella naisella olisi käytettävissä mukavuudeltaan sellainen ehkäisykokonaisuus, jonka käyttöön nainen voi oikeasti sitoutua.
Kivikosken mukaan abortteja voitaisiin myös vähentää lisäämällä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää asiantuntevaa tiedottamista. Hänen mielestään median tulisi miettiä tarkkaan, mitä ehkäisymenetelmien vaaroista kirjoitetaan. Näin vältyttäisiin turhalta pelottelulta ja vääriltä mielikuvilta.
– Nykyään on tarjolla useita luotettavia hormonaalisia ehkäisytuotteita, jotka eivät lisää laskimotulppariskiä ja joilla myös muita haittavaikutuksia esiintyy varsin harvoin. Näistäkin asioista pitäisi kertoa.
Kivikoski myös muistuttaa, että kondomi on tärkeä osa sukupuolitautien estämistä, mutta raskauden ehkäisijänä se ei ole kovinkaan varma. Sadasta vain kondomia ehkäisynä käyttäneestä naisesta 15-20 tulee raskaaksi joka vuosi. Vakiintumattomissa suhteissa tuleekin aina käyttää kondomin ja hormonaalisen ehkäisyn yhdistelmää.
Tutustu kyselylomakkeeseen täällä.
Lue Lauri Kivikosken kirjoitus: Näkökulmia sosiaalista aborttia hakevan kohtaamiseen.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
