Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana, koska nukkumaanmeno on siirtynyt myöhäisemmäksi ja kouluun meno vaatii aikaista heräämistä. Tutkimukset osoittavat, että nyky-yhteiskunnassa elävillä nuorilla on paitsi suuret sosiaaliset houkutukset, myös hyvät biologiset edellytykset ajautua myöhäiseen vuorokausirytmiin ja sitä kautta merkittävään unen puutteeseen. Uni vaikuttaa nuoren psyykkiseen hyvinvointiin ja somaattiseen terveydentilaan, mutta yhteys pätee myös toiseen suuntaan. Unta voidaankin pitää ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin herkkänä indikaattorina.
Suuri osa nuorten uniongelmista voidaan diagnosoida ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Mikäli herää epäily unisairaudesta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai somaattisesta sairaudesta uniongelmien taustalla, on nuori syytä lähettää tarkempiin selvittelyihin erikoissairaanhoitoon: oirekuvasta riippuen useimmiten joko nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian/neurologian yksikköön. Samoin, mikäli nuoren uniongelma heikentää hänen toimintakykyään selvästi tai oireilu ei hoitoyrityksistä huolimatta seurannassa helpota, voivat tarkemmat selvitykset olla paikallaan.
Tutkimustieto nuorten unesta, uniongelmista ja uniongelmien hoidosta on voimakkaasti lisääntymässä.
Anna Sofia Urrila
LT, tutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri
THL (MIPO/LAMI) ja
HYKS nuorisopsykiatria
Anu-Katriina Pesonen
PsT, dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos
Kuva: Pixmax
Artikkeli Lääkärilehdestä 40/12.
