Hampaiden narskuttelu voi kuulostaa harmittomalta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Pitkäaikainen ja voimakas purentaelimistön kuormitus voi nimittäin kuluttaa hampaita, irrottaa hampaiden paikkoja, rikkoa posken sisäpintaa ja kielen reunoja, aiheuttaa jatkuvaa päänsärkyä, jumiuttaa leukaniveliä ja muuttaa jopa ryhtiä ja ääntä.
Hammaslääketieteen professori Kirsi Sipilän mukaan narskuttelua kutsutaan bruksismiksi. Termi kattaa narskuttelun lisäksi kaiken muunlaisenkin purentalihasten ylimääräisen aktiviteetin, kuten hampaiden yhteen puremisen ja alaleuan jäykistämisen.
– Hampaiden ja purennan perustarkoitus on hienontaa ruokaa. Muuna aikana hampaiden pitäisi olla irti toisistaan. Narskuttelijoiden puremalihakset ovat kuitenkin aktiivisia muulloinkin kuin syödessä. Henkilö saattaa huomaamattaan purra hampaita yhteen esimerkiksi yön aikana, hän kertoo.
Vakava-asteista ja hoitotoimenpiteitä vaativaa unibruksismia esiintyy noin 10 prosentilla väestöstä. Valveilla ollessaan hampaita puristaa yhteen noin 20 prosenttia väestöstä. Yleisintä bruksismi on teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla ja alhaisinta yli 65-vuotiailla. Sipilän mukaan ei ole varmaa tietoa, miksi juuri nuoret bruksaavat.
– Syinä saattaa olla nuorena koettu stressi ja hampaiden kehitysprosessi, hän sanoo.
Narskuttelulle löytyy monia syitä
Aiemmin bruksismin epäiltiin johtuvan purentavirheistä, mutta nykykäsityksen mukaan kyseessä on monitekijäinen ilmiö. Narskuttelua voi lisätä psykososiaalinen stressi, ahdistus, alkoholin tai kofeiinin runsaskäyttö, tupakointi, tietyt lääkkeet ja geneettiset tekijät. Yleisyytensä vuoksi bruksismilla on esitetty olevan myös fysiologinen tehtävä aivojen verenkierron vaihtelun säätelyssä univaiheiden aikana.
Narskuttelu voi aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita kuten: pääkipua, korvasärkyä, kasvokipua, leukojen väsymistä, kurkkukipua ja leuanlukkiutumista. Mistä sitten voi tietää, johtuvatko oireet juuri narskuttelusta?
Hampaiden puremista yhteen voi olla hankala huomata, kun huomio kiinnittyy muihin asioihin. Joku saattaa bruksata sähköposteja lukiessaan ja joku ajaessaan autoa. Jos epäilet bruksaavasi, keskity tavallista enemmän puremalihastesi toimintaan.
– Unissaan bruksaajan on vielä hankalampi tietää toiminnastaan. Puolisolta kannattaa kysyä, onko hän huomannut narskuttelua yön aikana, Sipilä neuvoo.
Jos huomaat bruksaavasi, kannattaa suuta mennä näyttämään hammaslääkärille. Hän pystyy katsomaan, onko hampaissa ja poskien sisäpinnassa sellaisia kulumia, jotka viittaisivat narskuttamiseen. Lopullinen ja varma diagnoosi voidaan tehdä unilaboratoriossa.
Mikä avuksi?
Sipilä huomauttaa, että vaikean bruksismin yhteydessä hoito on tarpeen oireiden vähentämiseksi ja kudosvaurioiden estämiseksi. Narskuttelua ei voi aina parantaa, mutta sen aiheuttamia oireita voidaan hoitaa. Yhtenä apuvälineenä ovat ylähampaita peittävät purentakiskot.
– Kudosvaurioita voidaan vähentää oleellisesti käyttämällä purentakiskoja nukkumisen aikana. Myös lapsille voi tehdä joustavia kiskoja, jotka eivät haittaa purennan kehittymistä, Sipilä kertoo.
Kiskojen lisäksi muutoksia voidaan tehdä myös hampaisiin. Purentaa on mahdollista parantaa hiomalla sitä tasapainoisemmaksi tai tekemällä alaleuan liikeharjoituksia. Joskus lääkäri voi määrätä kipulääkkeitä tai lihasta rentouttavaa lääkettä.
Poskilihaksille on olemassa jo omia hierojia. Lisäksi rentoutusmenetelmät, terapia ja muut stressiä vähentävät keinot voivat vähentää bruksismia. Myös käynti fysioterapiassa voi olla tarpeen.
Narskuttelijan muistilista
➤ Jos leuka tai poskilihas on kipeä: älä syö purukumia, nojaa kädellä leukaasi tai haukkaa liian suuria paloja
➤ Pureskele ruoka poskihampailla kummallakin puolella vuorotellen. Kipuvaiheessa pureskele kipeällä puolella.
➤ Akuuttia lihaskipua voi hoitaa kylmähauteella ja lihasjännitystä lämpöhoidolla.
➤ Kasvolihaksia voi treenata ja hieroa samoin kuin muitakin lihaksia. Puremalihaksille on olemassa omia hierojiakin.
➤ Muista käyttää purentakiskojasi joka yö. Aluksi ne saattavat tuntua oudoilta, mutta niihin tottuu nopeasti.
➤ Kiskoja voi pitää myös päivisin esimerkiksi tietokoneella työskennellessäsi. Jos et halua käyttää kiskoja, voit pitää esimerkiksi viinipullonkorkkia hetken kevyesti hampaidesi välissä. Silloin et pääse puremaan hampaitasi huomaamatta yhteen.
➤ Pidä huolta mielenterveydestäsi. Ahdistuminen ja stressi voivat pahentaa oireita.
Jumppaohjeita bruksaajalle
1. Aloita lepoasennolla. Siinä kieli lepää ylhäällä kitalaen etuosassa, hampaat eivät ole purukontaktissa, huulet ovat yhdessä ja alaleuka on rentona. Hengitä nenän kautta.
2. Liikuta leukaasi pienellä liikkeellä rennosti ylös ja alas. Tee noin 50–100 louskutusta. Vie louskutusten välissä alaleuka eteenpäin väkäleuaksi. Tee 5–10 väkäleukaa.
3. Vie alaleuka ääriasentoon oikealle ja vasemmalle. Toista 5–10 kertaa.
4. Liikuta leukaa kahdeksikkoa piirtäen myötä ja vastapäivään 5–10 kertaa.
5. Työnnä leukaa eteenpäin vastustaen kädellä.
6. Työnnä leukaa molemmille sivuille ja vastusta liikettä kädellä.
7. Aukaise suuta painaen leukaa kädellä kiinni.
8. Pyöritä leukaa. Toista 10 kertaa.
9. Työnnä ensin leukaa eteenpäin ja avaa vasta sitten suu. Tee sama niin, että taivutat pään ja leuan rintalastaa kohden.
10. Vie leuka eteenpäin ja taivuta samalla kaularankaa taaksepäin.
11. Kierrä päätä sivulle ja venytä nyökkääjälihasta vastakkaisella kädellä.
12. Avaa suu suureksi ja venytä avausta kevyesti etu- ja keskisormillasi. Voit käyttää myös viinipullonkorkkia tai kertakäyttömukia apuna.
13. Paina sormenpäillä poskilihasta. Liuta sormia alhaalta ylöspäin ohimonseutuun. Aukaise ja sulje suutasi samaan aikaan.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Lähteet:
YTHS: Narskuttelijan opas
Terveyskirjasto
Käypä hoito -suositus
Kuva:
Panthermedia
Artikkelia muutettu 27.11.2014 klo.13.12. Jumppaohjeiden toistojen määrästä oli pudonnut väliviiva pois.
