Munuaisten vajaatoiminta

Hitaasti kehittyvän munuaisten vajaatoiminnan syitä ovat mm. diabetes, hoitamaton verenpainetauti, munuaistulehdukset, ikääntyminen ja perinnölliset syyt.

Ihmisellä on kaksi munuaista. Ne sijaitsevat selän puolella alimpien kylkiluiden suojassa – siis varsin korkealla eivätkä lanneselän alueella, kuten usein luullaan.

Munuaiset poistavat elimistön kuona-aineita. Munuaisten läpi virtaa lähes neljännes sydämen pumppaamasta verimäärästä. Siitä munuaiset suodattavat ja erittävät päivittäin parisen litraa virtsaa, joka sisältää elimistön tuottaman kuona-aineen. Munuaisten toiminta on tarkkaan säädelty niin, ettei elimistö menetä tarpeellisia ja hyödyllisiä aineita.

Kuona-aineiden ja nesteen poistamisen lisäksi munuaisella on muitakin tehtäviä. Ne tuottavat erytropoietiini- eli EPO-nimistä hormonia, jota tarvitaan punasolujen tuottamiseen ja hemoglobiiniarvon ylläpitämiseen. Munuaiset erittävät myös reniinihormonia, joka on tärkeä verenpaineen säätelyssä. Munuaiset ovat tärkeät myös luuston terveydelle.

Mitä on munuaisten vajaatoiminta?

Munuaisten vajaatoiminta voi ilmaantua äkillisesti esimerkiksi vaikean tulehduksen tai elimistöön joutuneen myrkyn vuoksi. Munuaisten hitaasti kehittyvä vajaatoiminta on kuitenkin tavallisempaa, ja sitä on jopa 0,5 prosentilla ihmisistä. Hitaasti kehittyvän eli ns. kroonisen munuaisten vajaatoiminnan syitä ovat mm. diabetes, hoitamaton verenpainetauti, munuaistulehdukset, ikääntyminen ja perinnölliset syyt. Huomaamatta alkanutta ja pahenevaa munuaisten vajaatoimintaa on usein vaikeaa parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa.

Mitä munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa?

Kun munuaisten toiminta heikkenee, kuona-aineiden poistuminen vähenee ja niitä kertyy elimistöön. Verenpaine kohoaa jo lievässäkin munuaistaudissa. Muut oireet kehittyvät hyvin hitaasti ja huomaamatta. Tavallisin oire on epämääräinen väsymys. Vaikeassa vajaatoiminnassa voi tulla pahoinvointia, anemiaa ja kutinaa. Jos munuaisten kautta menetetään paljon valkuaisaineita, voi seurauksena olla turvotusta.

Munuaisten toimintaa mittaavia veri- ja virtsakokeita otetaan terveydenhuollossamme aika usein. Siksi munuaistauti voidaan todeta hyvissä ajoin. Tällöin voidaan monin tavoin hidastaa taudin etenemistä

Hoito

Vaikeutuvaa, kroonista munuaisten vajaatoimintaa hoitavat sairaaloissa toimivat munuaistauteihin erikoistuneet lääkärit. Tilanteen paheneminen pyritään estämään oikean ruokavalion noudattamisella ja lääkkeillä. Verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen hoito on hyvin tärkeää. Tupakointi on myrkkyä myös munuaiselle, joten se on ehdottomasti lopetettava. Jos munuaisten toiminta pysyy pitkään vakaana eikä oireita ole, tilannetta seurataan terveyskeskuksessa. Jos tila sen sijaan vaikeutuu hoidosta huolimatta, joudutaan turvautumaan dialyysiin (keinomunuaishoitoon) tai munuaisensiirtoon.

Tarkastanut:
Marja Aira
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva: Jaan Seitsara