Rahapeliongelman on arvioitu koskettavan suoraan noin 110 000 suomalaista. Kyseessä on vakavuudeltaan lievästä vaikeaan vaihteleva ongelma, joka aiheuttaa haittoja yksilön terveydelle, taloudelle, ihmissuhteisiin ja usein myös pelaajan lähipiirille.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertaillen innokasta pelikansaa. Suomalaisen rahapelaaminen 2011 -kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista pelaa viikoittain rahapeliä ja jopa 78 prosenttia on pelannut jotain rahapeliä kuluneen 12 kuukauden aikana.
Suosituimmat pelimuodot Suomessa ovat lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat. Tarjolle on tullut myös uusia pelimahdollisuuksia sähköisten jakelukanavien monipuolistumisen myötä. Raha-arpaakin voi nykyään raaputtaa tietokoneen hiirellä.
Miten peliongelman tunnistaa?
Ongelman tunnistaminen on vaikeaa sekä rahapeliongelmasta kärsivälle, pelaajan läheisille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Peluuri.fi - sivustolta löytyy muun muassa oheinen lista, jonka avulla henkilö voi punnita omaa pelaamistaan. Jos jokin seuraavista väittämistä koskee sinua tai läheistäsi, kannattaa miettiä, onko pelaamisesta tullut ongelma. Pohdinnasta on hyötyä, sillä rahapeliongelmiin pitäisi puuttua ajoissa.
1. Et voi kertoa pelaamisestasi läheisillesi
2. Lainaat rahaa pelaamisen jatkamiseen
3. Ajattelet pelaamista jatkuvasti
4. Tulet ärtyneeksi, kun pelaamistasi häiritään
5. Yrität voittaa takaisin edellisellä kerralla häviämäsi rahat
6. Ajattelet, että korjaat taloutesi isolla voitolla
7. Valehtelet pelaamisestasi
8. Mielialasi vaihtelee voittojen ja tappioiden mukaan
9. Et kykene olemaan pitkään pelaamatta
10. Keskityt mieluummin peliin kuin ihmisiin
11. Pelaat pelikerroilla enemmän kuin aluksi suunnittelit
12. Käytät pelaamiseen aiempaa enemmän aikaa tai rahaa
13. Otat suuria riskejä pelatessasi
14. Muut pitävät pelaamistasi liiallisena
15. Pelaaminen vie aikaa muilta harrastuksilta
Aluksi vähäisiltäkin tuntuvat maksuvaikeudet saattavat johtaa vakaviin talous-, terveys- ja ihmissuhdeongelmiin tai jopa rikollisuuteen. Riskipelaaminen on hälytysmerkki, joka ilmentää uhkaa rahapeliongelman kehittymiselle. Vaikean rahapeliongelman kohdalla puhutaan rahapeliriippuvuudesta.
Peluuri.fi tarjoaa netin ja puhelimen välityksellä tietoa, tukea, oma-apuohjelmia pelaajille ja heidän läheisille. Apua voi hakea myös avohoidosta, laitoshoidosta ja vertaistukiryhmistä?
Avohoito, laitoshoito tai vertaistuki
Rahapeliongelma on ollut pitkään Suomessa vaiettu ja väheksytty asia. Tilanne on alkanut kuitenkin muuttua tieteellisen tutkimuksen ja pelihaittatoimijoiden aktiivisuuden myötä.
Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palveluiden tarjonta on maassamme edelleen hajanaista. Rahapelihaittojen hoitoon ovat keskittyneet lähinnä järjestöt ja jonkin verran hoitoa on tuotettu myös osana päihdepalveluja. Ohessa olevassa listassa on erotettu avohoito, laitoshoito ja vertaistukiryhmät toisistaan. Osaan palveluista tarvitaan lähete.
1. Avohoito
➤ A-klinikkasäätiö: Suomessa on yli 70 A-klinikkaa, jotka ovat kuntien ja A-klinikkasäätiön ylläpitämiä. Avohoitokäynnit ovat yleensä maksuttomia, eikä niihin tarvitse lähetettä.
➤ Sovatek- säätiö: Palvelu toimii Jyväskylässä ja Joensuussa. Avohoitopalvelut ovat potilaalle maksuttomia lukuun ottamatta lääkärin lausuntoja.
➤ Kuopion kriisikeskus: Palvelu on maksuton sopimuskuntien asiakkaille. Näitä ovat: Kuopio, Kaavi, Siilinjärvi, Vesanto, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Lapinlahti, Maaninka ja Tuusniemi.
➤ Päihdekeskus Portti: Toimii Kokkolassa. Tarjoaa valtakunnallisesti moniammatillista apua päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville.
➤ Peliklinikka: Toimii Helsingissä ja on maksuton sopimuskuntien (Helsinki, Vantaa) täysi-ikäisille asukkaille.
➤ Contral Clinics: Yksityinen ja maksullinen klinikka, joka toimii Helsingissä. Paikalle voi mennä ilman lähetettä.
2. Laitoskuntoutus
➤ Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus: Toimii Itä-Suomessa. Päästäkseen hoitoon potilaalla pitää olla maksusitoumus päihdekuntoutukseen esimerkiksi kotikunnan sosiaalitoimelta, A-klinikalta, katkaisuhoitoyksiköstä, terveyskeskuksesta, mielenterveystoimistosta tai työterveyshuollosta. Potilas voi myös maksaa itse hoitonsa.
➤ Järvenpään sosiaalisairaala: Toimii valtakunnallisesti ja edellyttää lähetteen. Kotikunta osallistuu yleensä hoitokustannuksiin, joten asiakkaan kannattaa hakea ennen hoitoon tuloa maksusitoumus sosiaali- ja terveystoimesta.
➤ Päihdekeskus Portti: Tarjoaa myös laitoskuntoutusta.
➤ Pixne-klinikka: Toimii Paraisissa Maalahdessa. Hoitoon pääsee sosiaali- ja terveystoimen kautta. Hoitoa on mahdollista saada sekä suomeksi että ruotsiksi.
➤ Tolvis Center: Toimii Paraisissa Maalahdessa. Hoitoon pääsee sosiaali- ja terveystoimen kautta. Hoitoa on mahdollista saada sekä suomeksi että ruotsiksi.
3. Vertaistukiryhmät
Rahapeliongelmaiset ja heidän läheisensä voivat myös saada tietoa ja tukea vertaistukiryhmistä. Esimerkiksi eri puolilla Suomea toimii Nimettömät pelurit -ryhmiä (GA, gamblers anonymous). Sen toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta.
Nimettömät pelurit -ryhmä käyttää ohjenuoranaan alkoholistien AA-ryhmistäkin tuttua 12-askeleen ohjelmaa, joka tähtää rahapeliongelmaisten jäsenten pelaamattomuuteen. Joillakin paikkakunnilla järjestetään myös läheisille suunnattuja vertaistapaamisia.
Suomessa toimii useilla paikkakunnilla myös Pelirajat’on-vertaistukiryhmiä, jotka tarjoavat tukeaan paitsi rahapeliongelmaisille ja heidän läheisilleen, mutta myös niille, jotka pelaavat liikaa tietokone-, mobiili- tai konsolipelejä.
Hoidon tavoite
Ongelman tunnistamisen jälkeen tehdään yhdessä potilaan ja mahdollisesti myös hänen läheistensä kanssa tilannearvio. Siinä selvitetään rahapeliongelman vakavuusaste ja se liittyykö pelaamiseen mahdollisesti muita samanaikaisia sairauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi nikotiini- ja päihderiippuvuudet, mielialasairaudet, ahdistuneisuushäiriöt sekä persoonallisuushäiriöt.
Tilannetta aletaan korjata vähitellen. Jos pelaaja on myös masentunut, hoidetaan ensimmäisenä masennusta kasvaneen itsemurhariskin vuoksi. Jos potilas pelaa yleensä rahapelejä päihtyneenä, puututaan ensin päihdeongelmaan.
Hoidon tavoite määritetään yhdessä potilaan kanssa. Tavoitteena voi olla joko rahapelaamisen vähentäminen tai lopettaminen. Pelaamisen vähentäminen voi olla realistinen tavoite varsinkin niille potilaille, jotka eivät ole valmiita lopettamaan pelaamista kokonaan.
Hoidon edetessä voi tavoite myös muuttua pelaamattomuudeksi, esimerkiksi, kun potilas havaitsee, että pelaamisen vähentäminen ei onnistu.
Hoitoonohjaus riippuu potilaan muutosvalmiudesta ja hänen toiveistaan. Nämä asiat vaikuttavat myös hoidon onnistumiseen. Kansainvälisen Cochrane-katsauksen perusteella vaikuttavimmiksi hoitomuodoiksi rahapeliongelman hoidossa ovat osoittautuneet motivoiva haastattelu, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja kognitiivinen terapia.
Lääkärilehdessä julkaistun katsauksen mukaan rahapeliongelman hoitopalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Talousneuvonta olisi hyvä liittää aina osaksi hoitoa. Katsauksen mukaan Suomeen tarvittaisiin myös nuorten rahapeliongelmiin erikoistunut hoitotaho tai yksikkö. Puute on merkittävä, sillä alaikäisetkin pelaavat pelejä ikärajoista huolimatta. Tällä hetkellä nuorten rahapeliongelmien hoitovastuu on koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja nuorisopsykiatrian erikoisyksikössä.
Lisätietoa aiheesta:
Castrén S, Salonen AH, Alho H, Lahti T. Rahapeliriippuvuuden diagnostiikka muutoksessa. Suomen Lääkärilehti 7/2014 vsk 69.
Lahti T, Castrén S, Tenhola H, Heinälä P, Alho H. Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa. Suomen Lääkärilehti 6/2012, vsk 67.
Castrén S, Sjöholm M, Lahti T. Virtuaalituki rahapeliongelmissa: nykytilanne Suomessa ja tulevaisuuden kehityssuunnat. Duodecim 2013, 129, 1773-7.
THL: Rahapelit
Peluuri
Lähde:
Castrén S, Salonen AH, Lahti T, Alho H. Rahapeliongelmaisten hoito on vielä hajanaista. Suomen Lääkärilehti
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Sari Castrén
FT, tutkija
THL, Terveysosasto, tupakka, rahapeli ja riippuvuus –yksikkö
Helsingin yliopisto ja HYKS, päihdelääketieteen yksikkö
Anne H Salonen
TtT, erikoistutkija
THL, Terveysosasto, tupakka, rahapeli ja riippuvuus –yksikkö
Helsingin yliopisto ja HYKS, päihdelääketieteen yksikkö
Kuva:
Panthermedia
