Kärsitkö vatsanväänteistä, joille et ole keksinyt selvää syytä? Mieleesi voi tulla keliakia tai suolen tulehdukset. Todennäköisempää kuitenkin on, että kyse on toiminnallisesta vatsavaivasta nimeltä ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome eli IBS).
Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaa Suomessa n. 300 000 henkilöä, ja sen esiintyvyys on aikuisväestössä n. 10 %, kun taas diagnosoitujen keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on alle 1 % kumpaisenkin.
Oireet ja diagnoosi
Ärtyvän suolen oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat vatsan turvotus, vatsakipu tai tukala olo vatsassa, ummetus- tai ripulioireet. Leimaa-antavaa on myös oireiden helpottuminen ulostamisen jälkeen ja toisaalta epätäydellinen suolen tyhjenemisen tunne.
Näitä oireita esiintyy lyhytkestoisesti lähes kaikilla ihmisillä. Siksi IBS:n diagnostiikassa painotetaankin oireiden kroonistumista ja kipuoireen jatkuvuutta. Kaikki eivät koe suoranaista vatsakipua, vaan tukalaa tai voimakasta epämiellyttävää oloa vatsassa.
Taustaa IBS:n ruokavaliolle
Suuri osa ärtyvän suolen oireyhtymäpotilaista yhdistää ruuan vatsaoireisiin. Oireiden taustalta voi löytyä seuraavia fysiologisia muutoksia:
- Tavallista herkempi vatsan alueen kipuaistimus (alhainen kipukynnys)
- Lisääntynyt kaasun tuotto paksusuolessa ja mahdollisesti ohutsuolessa
- Häiriöitä suoliston mikrobitasapainossa
- Matala-asteinen tulehdus suolessa, joka ei aiheuta verenvuotoa tai suolivauriota
- Suoliston voimakas ja kivulias supistelu tai suolen toiminnan laiskistuminen
Edellä kuvattujen oireiden syntymekanismia ei tunneta.
Ruokavalio
Ruokavalion tavoitteena on vähentää kaasun tuottoa ja veden sitoutumista ulosteeseen. Siten suolen venytys vähenee, kipu helpottuu, turvotus ja ulostamishäiriöt voivat vähentyä. Suoliston mikrobitasapainoa voidaan tukea lisäämällä hoitoon IBS:ssä tutkitusti tehokas probiootti.
Viime aikoina tutkimusnäyttöä on saatu ns. fermentoituvien hiilihydraattien (FODMAP-hiilihydraatit) vähentämisestä. FODMAP-hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteissa epätasaisesti esiintyviä huonosti ohutsuolessa imeytyviä kuitumaisia hiilihydraatteja. Ne imeytyvät ohutsuolessa huonosti kahdesta eri syystä:
- Ihmisellä ole entsyymiä niiden pilkkomiseen tai
- Niiden imeytymismekanismit suolen epiteelin läpi ovat vajavaisia
Koska FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät huonosti ohutsuolessa, ne päätyvät paksusuoleen. Paksusuolen bakteerit tekevät kuitenkin näistä huonosti imeytyneistä hiilihydraateista selvää käyttämällä eli fermentoimalla niitä. Siitä nimi FODMAP; Fermentable, Oligo-, Di-, Monosaccharides and Polyols.
Fermentaatio on luonnollinen ja tavallisesti terveyttä edistävä prosessi, se lisää mm. kylläisyyden tunnetta. IBS-potilaalla tämä prosessi toimii kuitenkin itseään vastaan ja aiheuttaa oireita.
FODMAP-hiilihydraatteja ja niiden lähteitä ovat esimerkiksi:
- Laktoosi laktoosi-intolerantikoilla
– maitotuotteet - Ksylitoli, sorbitoli, laktitoli, maltitoli, mannitoli ja isomalti
– Luumu ja muut kivelliset hedelmät, omena, sienet, purukumit, pastillit, monet kevyt- tai diabeetikon ”sokton” tuotteet - Frukto-oligosakkaridi (FOS), galakto-ologisakkaridi (GOS), raffinoosi, inuliini
– Vehnä, ruis, ohra, palkokasvit, sipulit, kaalikasvit, jotkin hedelmät (esim. vesimeloni, persikka), jogurtit joihin on lisätty kuitua - Fruktoosi ylimäärässä suhteessa glukoosiin
– Omena, mango, päärynä, vesimeloni
FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen on kliinisissä tutkimuksissa lievittänyt suolisto-oireita noin kolmella potilaalla neljästä. FODMAP-rajoitus ei paranna tautia, vaan se on oireiden hallintaa. Huomioitavaa on, että FODMAP-rajoituksen aikana hiilihydraattimäärä kokonaisuutena ei ruokavaliossa muutu, vaan ainoastaan hiilihydraattien lähteet. Ruokavalion oleellisia hiilihydraatin lähteitä ovat FODMAP-rajoituksen aikana peruna, riisi, maissi, sitrushedelmät, banaani, marjat, kaura, kvinoa ja muut gluteenittomat viljat.
Luonnollisesti rajoitus tehoaa vain jos ruokavaliota noudatetaan. FODMAP-rajoituksen toteuttaminen vaatii asiaan ja sopiviin ruokiin perehtyneen ravitsemusterapeutin ohjausta. Tämä on tärkeää paitsi oireita aiheuttavien elintarvikkeiden kunnollisen tunnistamisen vuoksi, myös ruokavalion ravitsemuksellisen riittävyyden turvaamiseksi.
Jos FODMAP-rajoitus ei tehoa viimeistään 2 kuukaudessa, on rajoitus purettava. Myös rajoituksen toimiessa on ruokavaliota laajennettava, jotta löytyy yksilöllisesti riittävän laaja ja monipuolinen ruokavalio.
Reijo Laatikainen
THM, ravitsemusterapeutti
BoostOn Oy
Lääkärikeskus Aava
Markku Hillilä
LT, erikoislääkäri
HYKS, gastroenterologian klinikka
Tämä kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 35/2012 julkaistuun katsausartikkeliin.
Valokuvin havainnollistettu ateriamalli Suomen oloihin sovellettuna löytyy alla olevaa tiedostoa klikkaamalla.
