Tapaturmat ovat suomalaisten kansanterveysongelma. 15 vuotta täyttäneillä oli vuoden 2009 aikana yli miljoona vamman aiheuttanutta tapaturmaa sekä lähes puoli miljoonaa lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia sairaalahoitojaksoja. Tapaturmaisesti kuolleista yli kaksi kolmasosaa oli miehiä. Nuorten tapaturmat, alkoholinkäyttö ja syrjäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleiden 15–29-vuotiaiden tapaturmat. Tutkimus on osa tutkimussarjaa, joka liittyy Kouvolan tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskus) toimintaan (www.kouvola.fi/start).
Tapaturmatyyppi ja tapaturman ulkoinen syy
Vapaa-ajan tapaturmia oli molemmilla sukupuolilla lähes kaksi kolmesta. Tapaturmaprofiileissa oli kuitenkin selvä ero: kun nuori nainen joutui tapaturmaan, kyseessä oli todennäköisimmin kaatumisen lisäksi liikennetapaturma tai itsensä vahingoittaminen. Miehillä puolestaan todennäköisin tapaturma oli kaatuminen, törmääminen tai tahaton isku, tai se liittyi terävään lasiin, laitteisiin, koneisiin ja työkaluihin tai muuhun elottomaan ympäristöön. Ainakin joka kymmenes miesten tapaturma oli työtapaturma. Tämä tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan varsinkin nuorilla miehillä on suuri riski joutua työtapaturman uhriksi. Työturvallisuuskäytännöt työuran alussa kaipaavat tehostamista, jos nuoret joutuvat kokeneempia työntekijöitä useammin tapaturmaan työelämässä.
Pahoinpidellyksi joutuminen oli miehillä neljä kertaa todennäköisempää kuin naisilla. Näissä tapauksissa pahoinpitelyn uhriksi joutunut saattoi olla myös tekijä, koska huomattava osa tapauksista oli tappeluja, joista molemmat osapuolet joutuivat hakeutumaan hoitoon.
Alkoholi
Alkoholipuhallustulos on merkittävä tapaturmapotilaan lääketieteellisen hoidon (mm. mahdollinen lääkitys, leikkaushoito) ja hoito-ohjeiden noudattamisen kannalta. Kaikilta tapaturmapotilailta alkoholistatus tulisi selvittää, jos se on kliinisesti mahdollista.
Tässä aineistossa puhallutetuista 78 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholinkäyttö oli huomattavaa tavallisimpien tapaturmien, kuten kaatumisten, mutta erityisesti myös pahoinpitelyjen ja itsetuhoisten tekojen yhteydessä. Koko aineistoon suhteutettuna miehistä 32 % ja naisista 24 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena.
Nuorten riskinotto ja alkoholinkäyttö näkyivät tässä tutkimuksessa myös liikennetapaturmissa. Yli puolet puhallutetuista liikennetapaturmaan joutuneista miehistä ja lähes puolet naisista oli käyttänyt alkoholia. Tarkemmissa tämän aineiston liikennetapaturmia koskevissa analyyseissa on selvinnyt, että joka kymmenes 15–29-vuotias ajoi henkilöautoa päihtyneenä ja useat pyöräilivät päihtyneenä ja ilman kypärää. Nuorista mopoilijoista 11 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena.
Varhain alkoholin käytön aloittaneet nuoret ovat muita nuoria tapaturma-alttiimpia. Mitä nuorempana nuori on aloittanut alkoholinkäytön, sitä todennäköisemmin hän joutuu itse tapaturmaan tai aiheuttaa sen toiselle nuorena aikuisena. Tämän aineiston puhallutetuista alaikäisistä peräti 69 % oli tapaturmaan joutuessaan käyttänyt alkoholia.
Tapaturmavaara kasvaa humalatilan lisääntyessä. Yhden promillen jälkeen henkilön koordinaatio alkaa heiketä ja hän altistuu tapaturmille. Tässä aineistossa 27 % miehistä ja 15 % naisista puhalsi yli yhden promillen alkoholilukeman. Vammautuminen ja erityisesti pään vamma on yhteydessä alkoholinkäyttöön. Pahoinpitelyissä saaduista vammoista suurin osa kohdistuu päähän. Pään vammojen osuus kaikista vammoista oli tässäkin tutkimuksessa suurin ja miehillä niiden osuus oli suurempi kuin naisilla.
Tapaturmien ehkäisy
Yhteiskunnassa tehdyillä alkoholipoliittisilla ratkaisuilla on vaikutusta nuorten alkoholinkäyttöön. Nuorten terveystapatutkimuksessa 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ja tosihumalat lisääntyivät vuoden 2004 alkoholipolitiikan muutoksen jälkeen. Vaikka raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt nuoremmissa ikäluokissa, 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt.
Nuoret eivät useimmiten ole vielä päihderiippuvaisia, joten he ovat tuloksellinen lyhytintervention kohderyhmä. Tällaisille alkoholinkäyttäjille suunnatusta lyhytinterventiosta on todettu olevan eniten hyötyä ehkäistäessä toistuvia tapaturmia, joita on edeltänyt alkoholin käyttö. Tapaturman vuoksi käynti päivystyksessä on otollinen tilanne lyhytinterventiolle, kun potilas ymmärtää alkoholilla olleen osuutta tapaturmaan. Lyhytinterventio on puhallustuloksen käsittelyn lisäksi neuvontaa positiivisessa hengessä ja keskustelua vaihtoehdoista alkoholinkäytön hallitsemiseksi. Kiireisessäkin traumayksikössä yksi puolipäiväisesti työskentelevä henkilö pystyy toteuttamaan lyhytintervention.
Potilaiden suhtautumisesta lyhytinterventioon ja neuvontaan on saatu myönteisiä kokemuksia. Nuorille kohdistetussa interventiossa olisi tärkeää selvittää myös nuoren elämäntilanne ja ohjata hänet tarvittaessa palveluihin, joissa voidaan auttaa opiskelu- tai työmahdollisuuksien selvittämisessä. Kaikille itseään vahingoittaville nuorille tulee taata psykiatrinen konsultaatio ja kokonaisarviointi päivystyspoliklinikalla.
Kirsi-Marja Karjalainen
TtM, erikoissuunnittelija
Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola
Ilona Nurmi-Lüthje
FT, dosentti, keskuksen päällikkö
Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola
Kalevi Karjalainen
LL, anestesiaylilääkäri, palvelujohtaja
Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola
Peter Lüthje
LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi
Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 10/13.
