Pitkällisen valmistelun jälkeen erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuu siirtyi helmikuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Taustalla on STM:n ymmärrettävä halu vaikuttaa erikoislääkärikoulutukseen ja erityisesti erikoislääkäriksi koulutettavien määriin.
Hallinnollisen muutoksen lisäksi tässä vaiheessa ei juuri muuta vielä tapahtunut. Erikoislääkärikoulutus ei ole enää tutkintomuotoista eivätkä valmistuvat lääkärit saa tutkintotodistusta. Sen sijaan he saavat lääketieteellisiltä tiedekunnilta todistuksen suorittamastaan erikoislääkärikoulutuksesta, ja Valvira myöntää heille erikoislääkärin oikeudet tämän todistuksen perusteella.
Myös erikoislääkärikoulutukseen liittyvää valintamenettelyä on alettu valmistella. Tulevaisuudessa erikoislääkärikoulutukseen ei voi enää ilmoittautua vapaasti, vaan koulutukseen haetaan lääketieteellisiin tiedekuntiin. Valintaperiaatteita ei ole vielä päätetty.
Lääkäriksi koulutettavien määrää on jo aiemmin päätetty lisätä noin 600:sta asteittain siten, että ensi vuonna lääkärikoulutuksen aloittaa 750 medisiinaria. OKM:n linjauksen mukaan aloituspaikkojen määrä on samaa suuruusluokkaa tulevinakin vuosina. Viime vuosina erikoislääkäriksi on valmistunut vuosittain noin 550 lääkäriä. Kyselytutkimusten mukaan 95 % nuorista lääkäreistä aikoo erikoistua.
Erikoistumiskoulutuksen kapasiteettia tulisi monilla aloilla ehdottomasti lisätä, etenkin kun ottaa huomioon valmistuvien lääkärien määrän kasvun ja lääkärien laajan halukkuuden erikoistua. Toki on myös aloja, joita uhkaa liikakoulutus. Tämän takia STM:ssä valmistellaankin erikoisalakohtaisia ennusteita lääkärityövoiman kysynnästä. Lääkäriliitto on tehnyt perusteellista pohjatyötä ja julkaissut erikoisalakohtaiset tarjontaennusteet tämän vuoden toukokuussa.
Ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrä on myös kasvanut rajusti. Viime lukuvuonna Kelan opintotukea sai yli 600 suomalaista lääketieteen opiskelijaa ulkomailla. Valtaosa heistä palaa valmistuttuaan kotimaahan. Tämä ulkomainen koulutus on jo muodostamassa ”kuudennen tiedekunnan”.
Kansainvälisten selvitysten mukaan lääkärityövoiman kysyntä terveydenhuollossa ja yhteiskunnan mahdollisuudet tarjota lääkäripalveluja korreloivat bruttokansantuotteen kehitykseen. Suomen talous sukeltaa syvemmällä ja pitempään kuin aiemmin ennakoitiin.
Lääkärikoulutuksen laatua uhkaa entisestään se, että yliopistot ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, olisi aika käynnistää vakava keskustelu siitä, onko 750 lääketieteen opiskelijan sisäänotto jo liian suuri ja olisiko voimavaroja sen sijaan syytä siirtää erikoistumiskoulutukseen.
Hannu Halila
LKT, erikoislääkäri, terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA, varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Kuva: Panthermedia
Perustuu Lääkärilehdessä 44/15 julkaistuun pääkirjoitukseen.
