40 vuodessa (1969–2009) työikäisten suomalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt yli 80 %. Samalla suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on tasaisesti pienentynyt, ja tutkimukset osoittavat, että juuri kolesterolipitoisuuden pieneneminen suomalaisten veressä on ollut voimakkain yksittäinen sepelvaltimokuolleisuuden laskua selittävä tekijä. Se selittää yksinään noin puolet tuosta huimasta kuolleisuuden vähenemisestä.
Silti verenkiertoelinsairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Päätelmä: Kolesterolin vähentäminen on keskeinen tapa vähentää sydänkuolemia. Onkin todettu, että aina kun LDL-kolesteorlipitoisuus laskee 1 mmol/l, vähenee sydänkuolleisuus ja -sairastuvuus 20 %. LDL:hän on se paha kolesteroli, joka porautuu pieninä kokkareina sepelvaltimon seinämään ja tukkii vähitellen suonen tunnettuine seurauksineen. LDL:lle ei siksi ole ohjearvoa – mitä matalampi sen parempi.
Päätelmä: Kolesterolitasoja pitää vähentää edelleen, koska sepelvaltimokuolleisuus on edelleen korkea.
Toki kolesterolin vähentämisen vaikeudet on tunnettu. Lääkkeet, etenkin statiinit, ovat tehokkaita ja haittoja on vähän– tämä ei ole ongelma. Liioin ei ole ongelma tiedottamisessa: kaikki tiedämme, että kovat rasvat, etenkin eläinperäiset kovat rasvat, kuten voi, kerma, läski ja teollisuusrasvat, asettuvat verisuoniin ja tukkeuttavat ne. Jostain syystä kuitenkin keskustelu kolesterolilääkkeistä ja varsinkin statiineista on käynyt niin monimutkaiseksi, ettei kansa enää jaksa kuunnella. Ihmiset ovat luopumassa sekä kolesterolia vähentävän ruokavalion että kolesterolilääkkeiden käytöstä, vaikka lääkärit huutavat kovaan ääneen, että semmoinen on hölmöä. Tuoreimmat tilastot osoittavat, että valtimotautisairastuvuus ja -kuolleisuus eivät enää vähene.
Vaikka somet ja runsas keskustelu ovat hyvä asia, etenkin statiinien osalta keskustelun vajoaminen laadulliseen mutaan niittää synkkää satoaan – sairautta ja kuolemaa. Olisi korkea aika palata rasvakeskusteluissa oikeisiin asioihin. Kannattaa kuunnella vaikka Pekka Puskaa, viisasta lääkäriä.
Uusia keskustelun avauksia odotellessa on virkistävää kuulla uusista kolesterolilääketuulahduksista. Keskustelun ytimessä on entsyymi nimeltään proproteiini-konvertaasi-subtilisiini-keksiini tyyppiä 9 eli PCSK9. Tämä ihme-entsyymi sitoutuu maksassa tuon vaarallisen LDL-kolesterolin reseptoriin ja hajottaa reseptorin. Kun LDL-reseptoreiden määrä näin vähenee, LDL-kolesterolin hävittäminen elimistöstä vähenee, ja LDL-pitoisuus veressä kasvaa. Vaarallista LDL-kolesterolia pääsee kertymään verisuoniin PCSK9:n vaikutuksesta.
Lääkeyritykset ovat geeniteknisesti onnistuneet tuottamaan lääkkeen, joka estää PCSK9:n sitoutumisen LDL-reseptoriin. Näin LDL-reseptori saa työskennellä rauhassa ja LDL-kolesteroli häviää rivakasti elimistöstä. Tällainen lääke ihon alle pistettynä puolittaa LDL-kolesterolipitoisuuden. Ja mikä parasta, lääkettä ei tarvitse ottaa kuin kerran tai pari kuukaudessa.
PCSK9:n estäjille on pikaisesti keksittävä hyvä nimi, jotta tiedämme mistä puhutaan. Joka tapauksessa näistä lääkkeistä (niitä on useampia kehitettävänä) kuhistaan ja monet odottavat sormet syyhyen, että pääsisi maistamaan modernin lääkekehityksen suurenmoista uutta ja tuoretta hedelmää. Olemme kolesterolilääkkeiden uuden aikakauden alussa.
PCSK9:n estäjät lienevät apteekissa ennen seuraavia presidentinvaalejamme.
Robert Paul
Kirjoittaja on turkulainen dosentti ja sisätautien erikoislääkäri.
