Traumapoliklinikan kirurgi odottaa yhdessä muun tiimin kanssa ambulanssia. 8-vuotias tyttö on jäänyt auton yliajamaksi ja on vakavasti loukkaantunut. Odotus venyy ja venyy, kunnes tulee surullinen viesti. Ei enää kiirettä, pieni potilas on menehtynyt ambulanssiin. Kirurgi vetäisee hanskat käsistään, kääntyy kannoillaan ja poistuu ilmeen vaihtumatta. Muu tiimi seuraa lyödyn näköisenä. Etenkin yksi sairaanhoitajista on murheissaan, onhan hänen suuri haaveensa olla äiti. Nyt joku äiti on menettänyt lapsensa ja hoitaja kokee voimakkaasti menetyksen tunteen. Intensiivinen eläytyminen toisten hätään on saanut hoitajan aiemmin turvautumaan kyseenalaisiin lievityskeinoihin. Suoneen piikitetty fentanyyli on tuonut nopean avun tilanteissa, joissa potilaiden hätä on tuntunut ylipääsemättömältä.
Kyseessä ei ole tositilanne, vaan TV2:n kotimainen sairaalasarja Syke. Ja kuten draamassa yleensä, henkilöiden luonteenpiirteitä ja käytöstä on liioiteltu katsojien maksimaalisen kiinnostuksen takaamiseksi. Toisessa henkilöhahmossa tunnetta on aivan liikaa, toisessa liian vähän. Empaattinen hoitaja palaa loppuun ja hänen keinojaan helpottaa pahaa oloaan ymmärretään, tunteeton kirurgi taas joutuu työkaverien vitsailun tai karttamisen kohteeksi.
Itse asiassa empatia sekoitetaan aika usein sympatiaan. Sympatiassa toisen tunteisiin osallistutaan eläytyvästi. Tästä seuraa, että henkilö jää tunteidensa valtaan kykenemättä ottamaan etäisyyttä ja toimimaan rakentavasti toisen ihmisen hyväksi. Empatialla taas tarkoitetaan tunteen siirtymistä tai tarttumista toiseen. Empaattinen henkilö pystyy myötäelämään kanssakulkijan tunteen, ilon, surun, hädän tai ahdingon, mutta etäännyttää itsensä näistä tunteista. Hän pystyy ymmärtämään toisen näkökulman asiaan eikä jää tunteiden valtaan.
Mitä kokemattomammasta auttajasta on kysymys, sitä helpommin autettavalle osoitetaan sympatiaa empatian sijaan. Kokenut tunnistaa liiallisen eläytymisen riskit. Mutta jos potilaan elämäntilanne tai vaikkapa ikä liippaavat läheltä, voi kokeneempikin haksahtaa samaistumiseen. Hiukan itseäni vanhempi, syvästi ahdistunut perheenäiti, jolle omassa sairaalassa sanottiin, ettei hänen syöpäänsä voisi parantaa. Entä jos se olisinkin minä?! Tilanteissa, joissa lipsahtaminen empatiasta sympatiaan on lähellä, kannattaa muistaa, että suuri osa itsessä heränneistä tunteista onkin peräisin toiselta. Niiden tunnistaminen auttaa etäännyttämisessä ja pääsemisessä tilanteen herraksi.
Aina toisen ihmisen hätä ei herätä halua auttaa. Joskus tilanne, jossa empatiaa tarvittaisiin, onkin kielteisiä tunteita herättävä. Näin on esimerkiksi silloin, kun autettava on aggressiivinen, kieltää avuntarpeen tai kritisoi auttajaansa. Myös toisen ihmisen itse aiheutetut ongelmat saattavat aiheuttaa meissä enemmän ärtymystä kuin myötätuntoa. Auttaminen vihaisena tai harmistuneena vain siksi, että se kuuluu työn luonteeseen, on puolinaista, sillä siitä puuttuu toisen ymmärtäminen. Harva autettava kuitenkaan on ehdoin tahdoin valinnut ahdinkonsa. Pienen aikalisän ottaminen ja tämän muistaminen voi pelastaa tilanteen ja auttaa taas näkemään asiat toisen kannalta. Samaa mieltä ei tarvitse olla tunnistaakseen toisen hädän.
Oli kyseessä työ tai yksityiselämä, kaikkein hankalimmat tilanteet ovat olleet niitä, jossa mukana on ollut oma kalvava epäilys aiemmista huonoista ratkaisuista, teoista tai tekemättä jättämisistä. Elotonta kääröä pitelevä isä, jonka vauvaa en ehtinyt pelastaa. Vanha rouva, joka sai hankalan leikkauksen jälkeen kaikki mahdolliset ja mahdottomat komplikaatiot eikä koskaan toipunut kunnolla. Sairaudentunnoton, vihamielinen murrosikäinen, jonka mielestä minä olin pilannut hänen elämänsä. Syyllisyyden tunne – aiheellinen tai aiheeton – vaikeuttaa huomattavasti tunteiden etäännyttämistä. Sellaisissa tilanteissa on vaan yritettävä muistaa, että mennyttä ei enää pysty muuttamaan. Siitä voi vain ottaa opiksi.
Apua tarvitseva ihminen ei hyödy voivottelusta eikä auttajan ahdistuksesta. Hätää kärsivä toivoo vierelleen ihmistä, joka pysyy rauhallisena ja sanoo: Huomaan, että sinulla on nyt vaikeaa. Olen rinnallasi, tästä selvitään. Sinun ei tarvitse kohdata tätä yksin.
Reita Nyberg
Kirjoittaja on paljasjalkainen tamperelainen gynekologi.
