Yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää Kelan korvaamaa lääkitystä verenpainetautiin. Lähes yhtä paljon on niitä, jotka eivät tiedä kohonneesta verenpaineestaan. Aika paljon on niitäkin, jotka eivät vaivaudu verenpainettaan hoitamaan. Sehän on tylsä ja epäseksikäs vanhojen ihmisen tauti. Taudin toteaminen, seuranta, hoito ja ehkä jopa miljoonan reseptin vuosittainen uusiminen kuormittaa terveyspalveluita ja vie aikaa.
Kun lääkäri on ensimmäisen kerran todennut potilaan verenpaineen olevan koholla, potilaan pitää oppia mittaamaan verenpaineensa. On viisasta hankkia verenpainemittari kotikäyttöön, vaikka potilas joutuu maksamaan sen itse. Mittarien hintahaarukka alkaa 30 eurosta ja teknisesti kehittyneimmät laitteet lähettävät mittaustulokset langattomasti potilaan mobiililaitteeseen.
Merkitsemisen vaikeus
Lääkärit ovat tähän asti jakaneet ja osin vastaanotolla täyttäneetkin pikkuruisia verenpainekortiksi nimitettyjä lappusia, joihin potilaat ovat saaneet tehtäväkseen piirtää käyrää kotimittauksistaan. Täytetty lappu on sitten pitänyt viedä lääkärille näytettäväksi joskus tulevaisuudessa.
On potilaita, jotka näin toimivatkin. Moni kuitenkin unohtaa kirjaamisen. Tai jos nyt ei unohda, niin ainakin kirjoittaa mittaustulokset milloin mihinkin. Post-it laput, kirjekuorien selkämykset ja muu luova dokumentaatio hidastaa asioiden kirjaamista vastaanotolla. Virallisen verenpainekortin täyttäminen taas edellyttää hyvää näköä ja hienomotoriikkaa.
Ihannetilanteessa potilas tulisi vastaanotolle verenpainearvot oikein kirjattuina ja vielä keskiarvot valmiiksi laskettuina. Laskutaidon ja sitoutumisen vaatimukset täyttää kuitenkin vain osa potilaista.
Verenpainehoitoon suhtauduttava vakavasti
Verenpainetta hallitaan ennen muuta elämäntapamuutoksilla. Lääkäri voi lähettää potilaalle verenpainetaudin Käypä hoito -potilasohjeen tulosteena tai sähköpostina. Potilas voi paneutua ohjeisiin kotona kaikessa rauhassa. Jos elintapamuutokset eivät riitä, tarvitaan taas lääkäriä, ja lääkkeitä.
Verenpainetauti on vähäisten oireidensa vuoksi ongelmallinen. Se todetaan usein ”sivulöydöksenä” lääkärin vastaanotolla eivätkä potilaat tunne riittävästi hoitamattoman verenpainetaudin vakavia seurauksia. Se ei myöskään ole ns. "kiireellinen" tauti: ruuhkaisen terveyskeskuksen kiireettömiä aikoja joutuu odottamaan jopa viikkoja.
Verenpainelääkereseptit uusitaan nopeasti ”olikos muuta” -osastossa. Niukkojen oireiden vuoksi potilaat alkavat suhtautua verenpaineeseen vakavasti vasta ambulanssikyydissä, aivo- tai sydäninfarktin jälkeen. Silloin on jo myöhäistä.
Miten paljon potilaan – saati sitten lääkärin – ajasta säästyisi, jos verenpaineseurannan voisi hoitaa sähköisesti. Potilas lähettäisi sähköpostilla viikon tai kahden mittaukset sekä tiedot nyt käytössä olevasta lääkityksestä. Jos käyrä pysyisi sovitun vaihteluvälin sisällä, resepti uusittaisiin. Jos ei pysyisi, lääkitystä vaihdettaisiin.
Sähköpostiin kirjoitetut verenpainearvot ovat tosin nekin työläitä käsiteltäviä. Toiset kirjoittavat verenpainearvonsa 147/85, jotkut 147-85, eräät 85/147. Arvot saattavat olla rivissä, pilkulla eroteltuna, allekkain tai näiden yhdistelminä. Jotta "1.6.2013 klo 8:20 mitattu arvo 147/85" potilaalta sähköisesti lähdettyään edelleen yksiselitteisesti tarkoittaisi lääkärin tietojärjestelmässä samaa, on mittaustulosten siirron tapahduttava rakenteistetusti ja mieluiten automatisoidusti.
Mittaustulokset pilvipalveluihin
Vuosien odotuksen jälkeen ollaan nyt yllättäen saamassa riittävän helppokäyttöisiä, potilaalle jopa ilmaisia verenpaineen seurantaohjelmia pahvilappujen tilalle. Mittaustulokset ovat alkaneet tallentua ns. pilvipalveluihin. Jos potilaan lääkitystiedotkin tallentuvat samaan paikkaan, on helpompi nähdä, mikä lääkitys on toiminut, mikä ei. Paitsi, että jo nyt on selvä, että uudet sovellutukset helpottavat verenpaineen seurantaa merkittävästi, omahoidon tulosten seuraaminen voi myös olla motivoivaa ja innostavaa.
Microsoftilla on ilmainen Health Vault -ohjelma, jossa verenpainekäyrän teko on vihdoinkin helppoa ja yksinkertaista. Ohjelma antaa myös mittausten keskiarvoja. Health Vaultin käyttö edellyttää Microsoft-tiliä. Tämä lienee mummolle teknisesti hankalin kynnys.
Health Vault -verenpainekäyrän voi lähettää näytöltä ainoastaan kuvakaappauksena, mikä on konstikasta. Lääkitystiedot eivät kulje Health Vaultin -arvojen mukana, joten lääkäri ei voi tehdä hoitopäätöksiä ohjelman pohjalta.
Arviomme: Health Vault - verenpaineosio on helppokäyttöinen ja sopii laiskalle potilaalle muttei muilta osin toistaiseksi vaikuta kovin käyttökelpoiselta potilaan ja lääkärin yhteiseltä työkalulta.
Suomalaisessa Taltionissa on myös verenpainearvojen tallennus ja verenpainekurvan tekemisen mahdollisuus. Taltioni esittää yksityiskohtaisia kysymyksiä: mitataanko istuen vai makuulta, olkavarresta vai ranteesta jne. Taltioniin voi tallentaa aiemmin käytössä olleet lääkkeet sekä syyt, miksi niistä on luovuttu. Tämä on avuksi, jos verenpainetta on hoidettu monessa paikassa.
Taltionissa potilas voi myös kätevästi ja turvallisesti luovuttaa tietojensa katseluoikeuden lääkärilleen. Palvelun lokitiedostosta näkee, milloin ja missä arvoja on katseltu.
Arviomme: Jos aikoo muutenkin ryhtyä käyttämään Taltionia, suomalaisen lienee kätevin seurata verenpainetakin sen kautta. Ehdotuksemme Teltionin kehittämiseksi: verenpaineohjelmisto olisi vielä käyttökelpoisempi jos se laskisi myös valmiiksi mittaustulosten keskiarvoja, kuten Health Vault.
Hoito potilaan ehdoilla
Kun verenpainelääkitys aloitetaan, tarvitaan usein lukuisia lääkärikäyntejä ja lääkityksen muutoksia ennen kuin hyvä hoitotaso saavutetaan. Kehittämällä sähköistä asiointia päästäisiin kustannustehokkaasti ehkä jopa parempaan hoitotulokseen.
Olemme vakuuttuneita, että moni potilas hoitaisi verenpainettaan sähköisesti, jos se olisi sekä mahdollista, helppoa että luotettavaa. Mitenhän tähän käytännössä päästäisiin? Ehkä lääkäreiden todellakin tulisi kuunnella potilaitaan ja kysyä: "kuinka toivoisit että tämä mukavimmin hoidettaisiin?" Parhaan kiinnittymisen hoitoon nimittäin takaa se, että keskiössä on potilas oman ainutlaatuisen elämänsä kanssa - ei lääkäri normeineen.
Katso myös Potilaan Lääkärilehden video verenpaineen mittaamisesta.
Satu Salonen
Kirjoittaja on sairaan hyvä potilas ja tietokirjailija, joka asuu osan vuodesta Kittilässä.
Mikko Lehtovirta
Kirjoittaja on aineenvaihdunnan post-doc-tutkija Helsingin yliopistossa, pitää potilastyöstä ja on kiinnostunut uusista terveysteknologioista.
