Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla voi kokea musiikin häkellyttävän voiman. Se välittyy musiikin rytmin, harmonian ja melodian lisäksi myös jaettuna kokemuksena taiteilijoiden, kuuntelijoiden ja luonnon kesken. Schubert jätti jäähyväiset elämälleen ja Wienille C-duurijousikvintetossa, jonka hitaan osan hiljaisen, lähes sietämättömän kauniin musiikin toivoisi jatkuvan ikuisesti. Viimeisessä osassa tunnelma kuitenkin muuttuu. Pienet wieniläsmelodiat käyvät muistuttamassa iloista, joita Schubert ei enää tule kokemaan. Kvintetto päättyy traagiseen loppusointuun – tässä se oli, elämäni. Lammasjärven pinta on tyyni. Sitä katsellessa musiikin aiheuttama tunnekuohu vähitellen rauhoittuu.
Musiikilla on tärkeä osa kaikissa kulttuureissa ja se on läsnä elämän käännekohdissa häistä hautajaisiin, tuomassa iloa ja lohdutusta. Musiikin avulla myös rentoudutaan ja puretaan tunteita. Yhteisöllisen kuorolaulun väitetään jopa pidentävän elinikää.
Työskentelin 1970-luvun loppupuolella lääketieteen opiskelijana kehitysvammaisten lasten hoitolaitoksessa. Yövuorossa ei ollut juuri muuta tekemistä kuin jakaa lukuisat pillerit ja kapselit oikeisiin kuppeihin. Näiden avulla lievitettiin lasten levottomuutta ja pakkoliikkeitä. Aivan erilainen kokemus oli nähdä miten lapset reagoivat musiikkiin. Kävimme paikallisen musiikkioppilaitoksen yhteistyönä soittamassa lapsille, joilla oli myös oma orkesteri. Muistan vieläkin sen riemun, minkä musiikki näissä lapsissa viritti.
Musiikin mahdollisuudet osana kroonisten sairauksien hoitoa ovat tulleet entistä kiinnostavammiksi toiminnallisten aivotutkimusten mahdollistettua musiikin vaikutusten tieteellisen tutkimisen. Musiikin kuuntelu aktivoi laajan bilateraalisen aivojen verkoston, joka käsittelee mm. tarkkaavaisuutta, muistia, motorisia toimintoja ja emootioita. Musiikin avulla voidaan virkistää dementoituneen potilaan aivotoimintaa avaamalla ovet tutun musiikin kautta ensin aivojen emootioita käsitteleviin osiin. Päivittäisen musiikin kuuntelun on osoitettu edistävän myös aivohalvauspotilaiden kognitiivista toipumista.
Varsin vahvaa näyttöä on myös musiikkiterapian tehosta depression hoidon osana. Suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet standardihoitoon liitetyn yksilöidyn musiikkiterapian lisäävän hoidon vaikuttavuutta niin depression oireiden, ahdistuksen kuin toimintakyvynkin osalta.
Musiikin voimalle kannattaisi antaa sijaa uusissa lääketieteen opiskelijoiden koulutusohjelmissa – tieteellisenä kohteena, potilaiden hoidon osana ja yhteisöllisenä ilon tuojana!
Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
