14 osumaa
Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastava Annukka Berg kokee erityisen haastavaksi elämisen monimuotoisten kipujen kanssa.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
Se pieni landetyttö, joka asuu tämän kaupunkilaisen sydämessä, rakastaa paljasjalkaista elämää luonnon keskellä, tunnelmoi Outi Elo.
Outi Elolla on nyt paikka jossa saa rellestää juuri niin paljon kuin sielu ja kroppa sietää.
Mikä siinä on, että toiset keräävät kaikki mahdolliset ja mahdottomat sairaudet, kun toiset porskuttavat terveinä kuin pukki hautaan saakka? kysyy Outi Elo.
Ei ole herkkua olla harvinaissairas. Yleensä diagnoosia saa odottaa vuosia ja vuosikymmeniä, kirjoittaa Outi Elo, joka sairastaa sekä kolmoishermosärkyä että Ehlers-Danlosin oireyhtymää.
Taigapunkki on luultua yleisempi ja elää monin paikoin rinnan yleisen puutiaisen kanssa. Suomessa elävistä punkkilajeista vain nämä levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.
Alkuun on mahdotonta nähdä yhtään mitään hyvää sairastumisessa. Ja eihän siinä itsessään olekaan, mutta asioilla, joita se tuo mukanaan, saattaa olla.
Lääkärin viesti oli selkeä: Vatsan tilanne täytyy saada rauhoittumaan ja nyt ammutaan kovilla.
Kädet kyynärpäitä myöten ristissä toivon kuumaa ja tyyntä intiaanikesää! Itselleni sekä kaikille muillekin kolmoishermosärkyä sairastaville. Kaikille, joilla lämpö helpottaa kipuja.
Lihakseni protestoivat minulle jatkuvasti, rutisevat ylitöistä, työoloista, väittävät olevansa 24/7/365 töissä.
Herroille Ehlers ja Danlos tuli mieleen, että vaikeille raskauksille, nivelten sijoiltaan menoille sekä marmorikuvioiselle ohuelle iholle löytyy yhdistävä tekijä.
Harvinaista Ehlers-Danlosin syndroomaa sairastava Gunilla Lindqvist kertoo, minkälaista elämä taudin kanssa on.
