Murehtiminen ja jonkinasteinen huolestuneisuus ovat hyvinkin tuttua meille kaikille päivittäisessä elämässä. Ylimitoitettuna murehtiminen ja huolestuneisuus voivat kuitenkin ajan myötä kehittyä myös krooniseksi sairaudeksi, jota kutsutaan yleistyneeksi tuskaisuudeksi tai yleistyneeksi ahdistuneisuushäiriöksi (ICD tautiluokituskoodi F41.1). Oirekuvassa keskeistä on ylenmääräinen, ulkoisista olosuhteista riippumaton ahdistuneisuus, jatkuva huolestuneisuus sekä fyysiset jännitysoireet.
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö esiintyy useimmiten muiden psykiatristen häiriöiden (masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö) kanssa. Joskus ahdistuneisuus voi johtua muistakin tekijöistä. Näitä voivat olla esimerkiksi psyykelääkkeiden haittavaikutukset ja vieroitusoireet.
Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastaa 1,3 prosenttia suomalaisista. Kansainvälisissä tutkimuksissa yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä esiintyy naisilla jopa kaksi kertaa enemmän kuin miehillä, mutta suomalaisissa tutkimuksissa sukupuolieroja ei ole havaittu. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä esiintyy sekä nuorilla että aikuisilla, mutta yleisemmin 45–59-vuotiailla ja toiseksi yleisemmin ikäryhmässä 30–44-vuotiaat.
Miten murehtijan mieli toimii?
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriöön liittyvä kuormittava murehtiminen eroaa ns. normaalista hyödyllisestä huolien pohtimisesta. Pitkäaikainen ja ylimitoitettu murehtiminen on itse itseään ruokkiva toimimattomien ajatusten ketju ja selviytymisstrategia, joka ylläpitää ahdistusta. Sille on tyypillistä virheelliseen tulkintaan perustuvan uhkakuvan suurentaminen ja uskomus, että pelätty tapahtuma on vältettävissä murehtimisen avulla.
Murehtiminen tapahtuu kolmivaiheisesti. Kuormittava pakonomainen ajatus juolahtaa mieleen. Tämä ajatus aktivoi kielteisen uskomuksen tapahtumien kulusta johtaen murehtimisen kierteeseen.
Ajatus voi kulkea esimerkiksi näin: Poikani lentokone putoaa, hänen lapsensa jäävät isättömäksi, hänen vaimonsa joutuu vastaamaan heidän asuntoveloista yksin, hänen lapsensa tulevat kärsimään koko loppuelämänsä isättömänä kasvamisesta, he joutuvat varmasti myös rikoksen polulle, minä joudun ottamaan lastenlasteni kasvatukseen osaa, oma elämäni jää elämättä, sairastun varmasti myös syöpään, koska tulen olemaan niin kuormittunut….
Miten tunnistaa murehtija?
Jatkuva murehtiminen uuvuttaa, aiheuttaa jännittyneisyyttä ja univaikeuksia altistaen eristäytymiselle ja päihdeongelmille. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön toteaminen ei ole helppoa. Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos murehtiminen täyttää seuraavia piirteitä:
➤ Henkilö murehtii kaukaista ja abstraktia ongelmaa välittömän ja ajankohtaisen ongelman sijaan.
➤ Hän kokee, ettei voi vaikuttaa tilanteeseensa mitenkään.
➤ Hän keskittyy kielteisiin tunteisiin sen sijaan, että etsisi ratkaisua huolettavaan asiaan.
➤ Hänellä on vaikeuksia hyväksyä ongelman mahdollisia ratkaisuja, koska koskaan ei voi olla varma.
➤ Hän pyrkii epätoivoisesti turvalliseen ja varmaan lopputulokseen ongelmien suhteen, eikä hyväksy, että jonkinasteinen epävarmuus kuuluu elämään.
➤ Hänellä on kapea-alainen riskien arviointi ja herkkyys katastrofointiin.
➤ Hän tuntee itsensä avuttomaksi ja antaa murheidensa kuormittaa ja ahdistaa itseään.
Kerro murheistasi lääkärillesi
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistaminen vastaanotolla on haastavaa, koska murehtiminen ja huolestuneisuus ovat tavallisia, erityisesti kun ihminen epäilee itsellään jotain sairautta tai kokee vaikeita oireita. Lisäksi ahdistuneisuushäiriöiden toteaminen ja hoito jää usein vaillinaiseksi etenkin masennuspotilailla, joilla ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy samanaikaisesti.
Itse asiassa 45 prosenttia ahdistuneisuushäiriöistä jää huomaamatta perusterveydenhuollossa, mikä johtaa toistuviin, usein somaattisiin tutkimuksiin ja käynteihin. Tämän takia potilaan olisi hyvä puhua murehtimisestaan lääkärin kanssa.
Lääkäri voi auttaa keskustelemalla potilaan kanssa murheiden sisällöstä ja siitä, ovatko murheet realistisia. Jos potilas täyttää yleisen ahdistuneisuushäiriön kriteerit, hänen oireitaan voidaan yrittää helpottaa.
Oireiden helpottaminen
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon ei ole laadittu suomalaisia Käypä hoito -suosituksia. Oireita voidaan helpottaa erilaisilla psykoterapioilla ja ensilinjan lääkehoitona käytetään masennuslääkkeitä, erityisesti silloin kun potilaalla on samanaikainen masennus.
Hoidossa käytettävän terapian valinta on varsin yksilöllistä ja eri terapiamuotojen (ratkaisukeskeinen, traumaterapeuttinen, psykodynaaminen tai eksistentiaalinen) soveltuvuuskin on yksilöllistä. Tietokone- tai internet-avusteinen psykoterapia on myös osoittautunut toimivaksi ja sen saatavuus Suomessakin on lisääntymässä. Myös kognitiivisen terapian uudempien sovellusten, kuten tietoisuustaitoihin perustuvan terapian (mindfulness-based therapy) toimivuudesta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa on lupaavia tuloksia, ja psykoterapeuttista lähestymistapaa voidaankin pitää ensisijaisena hoitolinjana.
Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvan hoidon tavoitteet ovat muun muassa: murehtimisen normalisointi, vääristyneiden murehtimiseen liittyvien uhkauskomusten ja uhkatulkintojen korjaaminen, riskien ja epävarmuuden sietämisen kasvattaminen sekä turvallisuuden tunteen ja itseluottamuksen luominen suhteessa tulevaisuuteen. Potilasta tuetaan huomaamaan ja hyväksymään, että huolet voivat olla joko hyödyllisiä tai hyödyttömiä ja että tietynasteinen epävarmuus ja huolet kuuluvat elämään.
4 tyypillistä murehtijan väärää ajatusmallia
1. Virheellinen uskomus uhkaavan tapahtuman todennäköisyydestä ja seurauksista:
"Minulle tapahtuu, jotain ikävää, joka uhkaa jotain minulle tärkeää asiaa elämässäni. Jos minulle tapahtuu jotain ikävää, olen varma, että siitä seuraa minulle elämääni vaikuttavia kielteisiä seurauksia. Jos jotain ikävää tapahtuu, olen varma, että siitä seuraa minulle pitkittynyttä kuormittuneisuutta ja ahdistuneisuutta."
2. Virheelliset uskomukset avuttomuudesta, riittämättömyyden tunteesta ja omasta kyvystä käsitellä asioita:
"Minulla ei ole keinoja käsitellä kuormittavia asioita elämässäni. En kykene kontrolloimaan sitä mitä minulle tulee tapahtumaan ja sitä mitkä ikävien tapahtumien seuraukset tulevat olemaan. Olen keinoton ja kyvytön, jos minulle tapahtuu tämä ikävä asia."
3. Virheelliset uskomukset epäilyttävien ja epävarmojen tapahtumien todennäköisyydestä ja esiintyvyydestä:
"On tärkeää olla valmistautunut kaikkiin ikäviin ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin ja tapahtumiin, joita minulle voi tapahtua. Jos voin vain vähentää epäilyksiäni ja epävarmuutta siitä, että minulle tulee tapahtumaan jotain ikävää, pystyn käsittelemään tilanteita paremmin."
4. Virheelliset uskomukset murheiden/huolien seurauksista:
"Murehtiminen auttaa minua ratkaisemaan ongelmia ja valmistautumaan pahimpaan. Murehtiminen asioista osoittaa sen, että suhtaudun asioihin vakavasti. Jos olisin vahvempi ihminen, pystyisin kontrolloimaan murheitani. Murheet joita en pysty kontrolloimaan kuormittavat ja ahdistavat minua suuresti."
Lähde:
Lääkärilehti 3-4/15: Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Sari Castrén
FT, psykologi, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Suoma Saarni
LT, erikoislääkäri
TYKS, aikuispsykiatrian erityispalveluyksikkö
Kuva:
Panthermedia
